”Eikö kaikki asuminen ole väliaikaista?” : Yhteisölliset asumismuodot kestävyyttä tavoittelevissa suomalaisissa kaupungeissa
Basili, Tim (2025-05-26)
”Eikö kaikki asuminen ole väliaikaista?” : Yhteisölliset asumismuodot kestävyyttä tavoittelevissa suomalaisissa kaupungeissa
(26.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060560899
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060560899
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia esteitä yhteisöllinen asuminen kohtaa suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Tausta-aineistoa kerättiin kaupunkien asumisen ja maankäytön strategioista, ympäristöministeriön julkaisuista sekä erilaisista valtion ja kaupunkien tilaamista selvityksistä. Ilmeni, että kaupunkien asumiseen liittyvissä julkaisuissa mainitaan toistuvasti yhteisöllisyyden ja kestävyyden käsitteet. Tutkielma suoritettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja analyysimetodina käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkielmaa ohjaavat teoriat olivat polkuriippuvuuden teoria, Ellen Immergutin päätöksenteon teoria ja John W. Kingdonin kolmen virran teoria.
Tutkielma keskittyi kahdenlaiseen ongelmaan. Ensimmäisenä tavoiteltiin yhteisöllisen asumisen käsitteen parempaa ymmärrystä. Millä tavoin eri toimijat käsitettä käyttävät ja miten käsitteen käyttöä voidaan perustella. Toisena tavoiteltiin niiden esteiden ja haasteiden sijaintien paikantamista, joita yhteisöllinen asuminen kohtaa. Sijaintien analysoimiseksi hyödynnettiin polkuriippuvuuden teoriaa, jota käytetiin yhdessä Immergutin päätöksenteon teoriaan.
Tutkielman aineisto koostui seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltaviksi valittiin Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien asiantuntijoita, kaksi arkkitehtia, kolmannen sektorin toimija sekä päätöksenteon edustaja. Haastattelut toteutettiin kevään 2025 aikana.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset kaupungit ottavat kestävyys- ja asumisongelmat vakavasti ja pyrkivät edistämään vaihtoehtoisia asumisen tapoja. Kaupungit kohtaavat erilaisia päätöksenteon, markkinatoimijoiden, intressiryhmien ja asumisen kulttuurin tuottamia esteitä, jotka ohjaavat asumisen tuotantoa yhä vahvemmin yksityisen markkinan toteuttamaksi. Työkaluja monipuolisen asumisen tuottamiseen poistetaan ja markkinatoimijat pyrkivät kontrolloimaan uusien kohteiden ominaispiirteitä.
Tutkielma keskittyi kahdenlaiseen ongelmaan. Ensimmäisenä tavoiteltiin yhteisöllisen asumisen käsitteen parempaa ymmärrystä. Millä tavoin eri toimijat käsitettä käyttävät ja miten käsitteen käyttöä voidaan perustella. Toisena tavoiteltiin niiden esteiden ja haasteiden sijaintien paikantamista, joita yhteisöllinen asuminen kohtaa. Sijaintien analysoimiseksi hyödynnettiin polkuriippuvuuden teoriaa, jota käytetiin yhdessä Immergutin päätöksenteon teoriaan.
Tutkielman aineisto koostui seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltaviksi valittiin Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien asiantuntijoita, kaksi arkkitehtia, kolmannen sektorin toimija sekä päätöksenteon edustaja. Haastattelut toteutettiin kevään 2025 aikana.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset kaupungit ottavat kestävyys- ja asumisongelmat vakavasti ja pyrkivät edistämään vaihtoehtoisia asumisen tapoja. Kaupungit kohtaavat erilaisia päätöksenteon, markkinatoimijoiden, intressiryhmien ja asumisen kulttuurin tuottamia esteitä, jotka ohjaavat asumisen tuotantoa yhä vahvemmin yksityisen markkinan toteuttamaksi. Työkaluja monipuolisen asumisen tuottamiseen poistetaan ja markkinatoimijat pyrkivät kontrolloimaan uusien kohteiden ominaispiirteitä.