Institutionaalisten sijoittajien ja yksityissijoittajien vastuulliset sijoituspäätökset vertailussa
Mukkila, Aino (2025-05-28)
Institutionaalisten sijoittajien ja yksityissijoittajien vastuulliset sijoituspäätökset vertailussa
(28.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060561218
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060561218
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee institutionaalisten sijoittajien ja yksityisten ei-ammattisijoittajien vastuulliseen sijoituspäätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä vertaillen näitä toisistaan poikkeavia sijoitusryhmiä keskenään. Tutkielmassa tarkastellaan sijoittajien päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä etenkin sijoittajille saatavilla olevan ESG-informaation sekä sijoittajien hyödyntämien ESG-strategioiden näkökulmasta. Vaikka ESG-informaation roolia vastuullisessa sijoituspäätöksenteossa on tutkittu aiemmin, vastaavanlaista sijoittajaryhmiä vertailevaa tutkimusta aiheesta on rajallisesti. Tässä kirjallisuuskatsauksessa luodaan tuore näkökulma olemassa olevaan kirjallisuuteen.
Vastuullinen sijoittaminen on kasvava ilmiö ja yhä useampi sijoittaja kiinnostuu ESG-tekijöiden sisällyttämisestä sijoituspäätöksentekoonsa. Päätöksenteon tukena hyödynnettävällä informaatiolla on suuri merkitys sijoituspäätöksissä ja täten on tärkeää ymmärtää, millainen informaatio on saatavilla eri sijoittajaryhmille. ESG-informaation määrä, laatu ja lähde vaikuttavat tiedon kattavuuteen, luotettavuuteen ja vertailtavuuteen, minkä vuoksi tiedonkäsittelyyn käytettävävien resurssien määrä voidaan nähdä vaikuttavan suoraa ESG-informaation integroinnin onnistumiseen sekä vastuullisen sijoittamisen kannattavuuteen. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja siinä analysoidaan vertaisarvioitua kirjallisuutta eri journaaleista.
Tutkielman keskeisenä havaintona todettiin, että sekä taloudelliset motiivit, että arvot vaikuttavat institutionaalisten sijoittajien ja yksityissijoittajien päätöksentekoon. Arvopohjaisesta näkökulmasta yhtäläisyyksiksi havaittiin halu olla tukematta vastenmielisiin tuotteisiin tai toimintaan liittyviä yrityksiä, jolloin molemmat sijoittajaryhmät hyödyntävät negatiivista seulontaa, sekä halu tukea yrityksiä, jotka heijastavat sijoittajan omia arvoja tai tarjoavat sosiaalisia etuja, jolloin ESG-strategiaksi valittiin positiivinen seulonta. Taloudellisesta näkökulmasta yhtäläisyydeksi havaittiin, että sijoittajaryhmien sijoituspäätökset perustuvat kustannus-hyötyanalyysiin, jolloin sijoittajat hyödyntävät ESG-strategianaan muun muassa ESG-riskienhallintaa.
Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin lisäksi eroavaisuuksia, kuten sijoittajaryhmien toisistaan eroavat lähtökohdat verrattaessa asiakkaiden varoja hallinnoivia institutionaalisia sijoittajia, joilla on hallussaan paljon resursseja sekä ammattitaitoa ja omia varojaan sijoittavia yksityisiä ei-ammattisijoittajia, jotka sijoittavat harrastuksenaan ei-ammatillisessa kontekstissa. Tutkimuksessa tämän havaitaan vaikuttavan myös käytettävien resurssien epätasapainoon, sillä yksityissijoittajat kokevat haasteita muun muassa raporttimuotoisen ESG-informaation käsittelyssä integrointikustannusten vuoksi, kun taas institutionaalisilla sijoittajilla on käytössään enemmän resursseja tiedonkäsittelyyn.
Tutkimuksessa tarjotaan ratkaisuja nousevien eroavaisuuksien tasaamiseksi sekä sijoittajille että yrityksille ja ESG-luokittajille. Kattavat ESG-tekstiraportit tarjoavat institutionaalisille sijoittajille syvyyttä, kun taas yksinkertaistetut ESG-mittarit houkuttelevat yksityissijoittajien huomiota ja aktiivisuutta. Yksityissijoittajat reagoivat globaaleihin ESG-tapahtumiin, joten sosiaalinen media voi toimia yrityksille arvokkaana alustana. Luokitusten laadun parantamiseksi sääntelijöiden ja luokituslaitosten tulisi kehittää menetelmiään, varmistaen ajantasaisen ja relevantin tiedon jakamisen, ja tällöin he todennäköisesti saavat houkuteltua sijoittajia eri lähtökohdista allokoimaan varojaan vastuullisiin kohteisiin.
Vastuullinen sijoittaminen on kasvava ilmiö ja yhä useampi sijoittaja kiinnostuu ESG-tekijöiden sisällyttämisestä sijoituspäätöksentekoonsa. Päätöksenteon tukena hyödynnettävällä informaatiolla on suuri merkitys sijoituspäätöksissä ja täten on tärkeää ymmärtää, millainen informaatio on saatavilla eri sijoittajaryhmille. ESG-informaation määrä, laatu ja lähde vaikuttavat tiedon kattavuuteen, luotettavuuteen ja vertailtavuuteen, minkä vuoksi tiedonkäsittelyyn käytettävävien resurssien määrä voidaan nähdä vaikuttavan suoraa ESG-informaation integroinnin onnistumiseen sekä vastuullisen sijoittamisen kannattavuuteen. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja siinä analysoidaan vertaisarvioitua kirjallisuutta eri journaaleista.
Tutkielman keskeisenä havaintona todettiin, että sekä taloudelliset motiivit, että arvot vaikuttavat institutionaalisten sijoittajien ja yksityissijoittajien päätöksentekoon. Arvopohjaisesta näkökulmasta yhtäläisyyksiksi havaittiin halu olla tukematta vastenmielisiin tuotteisiin tai toimintaan liittyviä yrityksiä, jolloin molemmat sijoittajaryhmät hyödyntävät negatiivista seulontaa, sekä halu tukea yrityksiä, jotka heijastavat sijoittajan omia arvoja tai tarjoavat sosiaalisia etuja, jolloin ESG-strategiaksi valittiin positiivinen seulonta. Taloudellisesta näkökulmasta yhtäläisyydeksi havaittiin, että sijoittajaryhmien sijoituspäätökset perustuvat kustannus-hyötyanalyysiin, jolloin sijoittajat hyödyntävät ESG-strategianaan muun muassa ESG-riskienhallintaa.
Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin lisäksi eroavaisuuksia, kuten sijoittajaryhmien toisistaan eroavat lähtökohdat verrattaessa asiakkaiden varoja hallinnoivia institutionaalisia sijoittajia, joilla on hallussaan paljon resursseja sekä ammattitaitoa ja omia varojaan sijoittavia yksityisiä ei-ammattisijoittajia, jotka sijoittavat harrastuksenaan ei-ammatillisessa kontekstissa. Tutkimuksessa tämän havaitaan vaikuttavan myös käytettävien resurssien epätasapainoon, sillä yksityissijoittajat kokevat haasteita muun muassa raporttimuotoisen ESG-informaation käsittelyssä integrointikustannusten vuoksi, kun taas institutionaalisilla sijoittajilla on käytössään enemmän resursseja tiedonkäsittelyyn.
Tutkimuksessa tarjotaan ratkaisuja nousevien eroavaisuuksien tasaamiseksi sekä sijoittajille että yrityksille ja ESG-luokittajille. Kattavat ESG-tekstiraportit tarjoavat institutionaalisille sijoittajille syvyyttä, kun taas yksinkertaistetut ESG-mittarit houkuttelevat yksityissijoittajien huomiota ja aktiivisuutta. Yksityissijoittajat reagoivat globaaleihin ESG-tapahtumiin, joten sosiaalinen media voi toimia yrityksille arvokkaana alustana. Luokitusten laadun parantamiseksi sääntelijöiden ja luokituslaitosten tulisi kehittää menetelmiään, varmistaen ajantasaisen ja relevantin tiedon jakamisen, ja tällöin he todennäköisesti saavat houkuteltua sijoittajia eri lähtökohdista allokoimaan varojaan vastuullisiin kohteisiin.