Peruskoululaisten digitaalinen pelaaminen ja liikunta-aktiivisuus kaupungissa ja maaseudulla
Hemminki, Eemil (2025-04-30)
Peruskoululaisten digitaalinen pelaaminen ja liikunta-aktiivisuus kaupungissa ja maaseudulla
(30.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662097
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662097
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lasku ja digitaalisen pelaamisen yleistyminen ovat ilmiöitä, joiden ymmärtäminen eri asuinympäristöissä on tärkeää sekä terveyden edistämisen että tasa-arvoisten vapaa-ajan mahdollisuuksien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten digitaalinen pelaaminen on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen 5.–9.-luokkalaisten keskuudessa erilaisissa asuinympäristöissä Suomessa. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolen ja luokka-asteen yhteyttä digitaalisen pelaamisen aktiivisuuteen ja liikunta-aktiivisuuteen.
Tutkimus perustui määrälliseen lähestymistapaan ja hyödynsi vuoden 2022 LIITU-kyselytutkimuksen suomenkielistä aineistoa (n = 2054). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 9–15-vuotiailta oppilailta eri puolilta Suomea. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Cramérin V - suuretta ja lineaarista regressioanalyysiä.
Tulosten mukaan liikunta-aktiivisuuden erot olivat suurimmat maaseudulla, erityisesti kirkonkylien ja asutuskeskusten ulkopuolella asuvien oppilaiden keskuudessa. Näillä alueilla nuoremmat oppilaat liikkuivat päivittäin vähintään 60 minuuttia useampana päivänä viikossa kuin kaupungissa asuvat, mutta liikunta-aktiivisuus laski selvästi iän myötä. Kaupunkien keskustoissa liikunta-aktiivisuus säilyi tasaisempana eri ikäluokissa. Sukupuoli oli johdonmukaisesti yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen ja digitaaliseen pelaamiseen, sillä pojat liikkuivat useammin sekä päivittäin että rasittavasti ja pelasivat digitaalisia pelejä aktiivisemmin kuin tytöt.
Digitaalisen pelaamisen aktiivisuus oli yhteydessä ristiintaulukoinneissa vähäisempään liikunta- aktiivisuuteen, mutta lineaarisessa regressioanalyysissa tämä yhteys heikkeni, kun sukupuoli ja ikä huomioitiin samanaikaisesti. Digitaalinen pelaaminen näyttäytyi ilmiönä, joka on yleistynyt tasaisesti eri asuinympäristöissä, eikä pelaamisen aktiivisuudessa havaittu tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että erityisesti maaseudulla, harvemmin asutuilla alueilla, liikunta- aktiivisuuden tukemiseksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä nuorten ikääntyessä. Samalla sukupuolten välisiin eroihin liikunta-aktiivisuudessa ja digitaalisen pelaamisen yleistymiseen tulisi kiinnittää huomiota nuorten hyvinvoinnin edistämisessä
Tutkimus perustui määrälliseen lähestymistapaan ja hyödynsi vuoden 2022 LIITU-kyselytutkimuksen suomenkielistä aineistoa (n = 2054). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 9–15-vuotiailta oppilailta eri puolilta Suomea. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Cramérin V - suuretta ja lineaarista regressioanalyysiä.
Tulosten mukaan liikunta-aktiivisuuden erot olivat suurimmat maaseudulla, erityisesti kirkonkylien ja asutuskeskusten ulkopuolella asuvien oppilaiden keskuudessa. Näillä alueilla nuoremmat oppilaat liikkuivat päivittäin vähintään 60 minuuttia useampana päivänä viikossa kuin kaupungissa asuvat, mutta liikunta-aktiivisuus laski selvästi iän myötä. Kaupunkien keskustoissa liikunta-aktiivisuus säilyi tasaisempana eri ikäluokissa. Sukupuoli oli johdonmukaisesti yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen ja digitaaliseen pelaamiseen, sillä pojat liikkuivat useammin sekä päivittäin että rasittavasti ja pelasivat digitaalisia pelejä aktiivisemmin kuin tytöt.
Digitaalisen pelaamisen aktiivisuus oli yhteydessä ristiintaulukoinneissa vähäisempään liikunta- aktiivisuuteen, mutta lineaarisessa regressioanalyysissa tämä yhteys heikkeni, kun sukupuoli ja ikä huomioitiin samanaikaisesti. Digitaalinen pelaaminen näyttäytyi ilmiönä, joka on yleistynyt tasaisesti eri asuinympäristöissä, eikä pelaamisen aktiivisuudessa havaittu tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että erityisesti maaseudulla, harvemmin asutuilla alueilla, liikunta- aktiivisuuden tukemiseksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä nuorten ikääntyessä. Samalla sukupuolten välisiin eroihin liikunta-aktiivisuudessa ja digitaalisen pelaamisen yleistymiseen tulisi kiinnittää huomiota nuorten hyvinvoinnin edistämisessä