Länsimaisen naisen tutkimusmatka itäafrikkalaisten naisten elämään : afrikkalaisten naisten toimijuus ja esittäminen May French Sheldonin kirjassa Sultan to Sultan (1892)
Oksanen, Merituuli (2025-04-29)
Länsimaisen naisen tutkimusmatka itäafrikkalaisten naisten elämään : afrikkalaisten naisten toimijuus ja esittäminen May French Sheldonin kirjassa Sultan to Sultan (1892)
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662375
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662375
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin May French Sheldonin kirjassa tehtyjä esityksiä ja väitteitä itäafrikkalaisista naisista. Hänen tekemänsä esitykset perustuivat tutkimusmatkaan Itä-Afrikkaan vuonna 1891. French Sheldon osallistui pitkään tutkimusmatkailun perinteeseen naisena, jolla lähtökohdat matkalle olivat erilaiset. Naisena tutkimusmatkalle lähtevä ihminen antoi erilaisen näkökulman teoksen tarkasteluun.
Tutkielman alkuperäisaineistona toimi French Sheldonin kirjoittama kirja Sultan to Sultan. Adventures among the Masai and the other tribes of East Africa (1892). Kirja on kirjoitettu narratiivisen matkakirjallisuuden muotoon ja sisältää paljon valokuvia, joita tutkitaan tässä tutkielmassa. Kirjan merkitys korostui French Sheldonin tarkoituksessa tarkastella paikallisia naisia ja heidän olotilaansa.
Läntisen koloniaalisen lähteen hyödyntäminen itäafrikkalaisten anisten tutkimukseen asetti hankalan lähtökohdan. Naisiin keskittyvän tarkastelun kautta kirja mahdollisti naisten toiminnan ja esittämisen tarkastelun. Alkuperäisaineistosta selvitettiin itäafrikkalaisten naisten toimijuuden ja yhteiskunnallisen aseman esittämistä. Tämä tehtiin myös French Sheldonin yhteiskunnan asettamien ennakkokäsitysten läpi. Sukupuolen kategorian esiintyminen alkuperäisaineistossa mahdollistaa naisnäkökulman tarkastelun itäafrikkalaisista.
Tutkimus toteutettiin jälkikoloniaalisen tutkimusotteen periaatteiden kautta. Tämän apuna käytettiin diskurssianalyyttistä metodia, jolla pyrittiin havaitsemaan tekstin sisältöjen takana olleita moninaisia vaikutuksia. Jälkikoloniaalisen teorian kehittelijä oli Edward Said teoksellaan Orientalismi (1978). Tässä tutkielmassa merkittävässä osassa on tutkimusotetta kehittänyt Janne Lahti ja hänen ajatuksensa. Toimijuuden tutkimusta hyödynnettiin jälkikoloniaalisen tutkimusotteen kanssa. Toimijuudella hahmotettiin tekstin muodostumisen moninaisuutta.
French Sheldonin tekstistä havaittiin naisten toimijuutta monilla eri tasoilla. Työn, ulkonäön ja ystävyyden kautta havaitut toimijuudet osoittivat, miten paljon naiset vaikuttivat heistä kirjoitettuihin asioihin. Samalla naisten mahdollisuudet yhteiskunnallisen aseman ja yhteisön muodostumisen kautta havaittuina, esittivät naisten moninaisia elämiä. Tutkimus French Sheldonin yhteiskunnan värittämässä kentässä antoi kontrastin eri maailmoille. Tätä kautta ennakko-oletukset irrotettiin havaitusta. Valokuvat olivat erilaisia (mies)tutkimusmatkailijoiden ottamista kuvista ja antoivat ihmisistä erilaisia asioita. Läntisen aineiston mahdollisuudet kolonisoitujen alueiden ihmisten tutkimuksessa ovat suuret. Jälkikoloniaalinen tutkimusote mahdollistaa tämän. Sukupuolen erilaiset kategoriat eivät siirry samanlaisina paikasta toiseen ja vaativat tutkijalta herkkää tarkastelua. Mahdollisuudet sukupuolen moninaisuuden tutkimukseen ovat suuret.
Tutkielman alkuperäisaineistona toimi French Sheldonin kirjoittama kirja Sultan to Sultan. Adventures among the Masai and the other tribes of East Africa (1892). Kirja on kirjoitettu narratiivisen matkakirjallisuuden muotoon ja sisältää paljon valokuvia, joita tutkitaan tässä tutkielmassa. Kirjan merkitys korostui French Sheldonin tarkoituksessa tarkastella paikallisia naisia ja heidän olotilaansa.
Läntisen koloniaalisen lähteen hyödyntäminen itäafrikkalaisten anisten tutkimukseen asetti hankalan lähtökohdan. Naisiin keskittyvän tarkastelun kautta kirja mahdollisti naisten toiminnan ja esittämisen tarkastelun. Alkuperäisaineistosta selvitettiin itäafrikkalaisten naisten toimijuuden ja yhteiskunnallisen aseman esittämistä. Tämä tehtiin myös French Sheldonin yhteiskunnan asettamien ennakkokäsitysten läpi. Sukupuolen kategorian esiintyminen alkuperäisaineistossa mahdollistaa naisnäkökulman tarkastelun itäafrikkalaisista.
Tutkimus toteutettiin jälkikoloniaalisen tutkimusotteen periaatteiden kautta. Tämän apuna käytettiin diskurssianalyyttistä metodia, jolla pyrittiin havaitsemaan tekstin sisältöjen takana olleita moninaisia vaikutuksia. Jälkikoloniaalisen teorian kehittelijä oli Edward Said teoksellaan Orientalismi (1978). Tässä tutkielmassa merkittävässä osassa on tutkimusotetta kehittänyt Janne Lahti ja hänen ajatuksensa. Toimijuuden tutkimusta hyödynnettiin jälkikoloniaalisen tutkimusotteen kanssa. Toimijuudella hahmotettiin tekstin muodostumisen moninaisuutta.
French Sheldonin tekstistä havaittiin naisten toimijuutta monilla eri tasoilla. Työn, ulkonäön ja ystävyyden kautta havaitut toimijuudet osoittivat, miten paljon naiset vaikuttivat heistä kirjoitettuihin asioihin. Samalla naisten mahdollisuudet yhteiskunnallisen aseman ja yhteisön muodostumisen kautta havaittuina, esittivät naisten moninaisia elämiä. Tutkimus French Sheldonin yhteiskunnan värittämässä kentässä antoi kontrastin eri maailmoille. Tätä kautta ennakko-oletukset irrotettiin havaitusta. Valokuvat olivat erilaisia (mies)tutkimusmatkailijoiden ottamista kuvista ja antoivat ihmisistä erilaisia asioita. Läntisen aineiston mahdollisuudet kolonisoitujen alueiden ihmisten tutkimuksessa ovat suuret. Jälkikoloniaalinen tutkimusote mahdollistaa tämän. Sukupuolen erilaiset kategoriat eivät siirry samanlaisina paikasta toiseen ja vaativat tutkijalta herkkää tarkastelua. Mahdollisuudet sukupuolen moninaisuuden tutkimukseen ovat suuret.