Tunnetaidot opettajuuden ytimessä : Tunnetaitojen yhteys luokanopettajaopiskelijoiden motivaatioon opettajan työtä kohtaan

Abstract

Viime vuosina on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota opettajien tunnetaitojen merkitykseen opetuksessa. Tunnetaitoja voidaan pitää opettajien yhtenä tärkeimpänä työkaluna, sillä ne vaikuttavat oppilaiden oppimiseen ja motivaatioon sekä opettajan omaan hyvinvointiin. Tämän pro gradu - tutkielman tavoitteena oli tutkia luokanopettajaopiskelijoiden tunnetaitoja sekä sukupuolen, opiskelijan koulutustaustan ja vanhempien koulutustaustan yhteyttä tunnetaitoihin. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin tunnetaitojen yhteyttä motivaatioon opettajan työtä kohtaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa hyödynnettiin KASVU-tutkimuksen aineistoa. Aineisto on kerätty vuosina 2020 ja 2021 Turun luokanopettajaopiskelijoilta (N=180) ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kyselyssä on hyödynnetty Self-Reported Emotional Intelligence -mittaria, joka mittaa vastaajan tunnetaitoja itsearvioituna. Motivaatiota opettajan ammattia kohtaan mitattiin FIT- Choice -mittarin avulla. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jossa hyödynnettiin T-testiä, ei- parametrista Mann-Whitneyn U-testiä sekä ANOVA-varianssianalyysiä. T-testiä hyödynnettiin analysoimaan tunnetaitojen luokkien välisiä eroja yleisesti tunnetaidoissa, sukupuolten välisiä eroja tunnetaidoissa sekä analysoimaan tunnetaitojen luokkien eroja motivaation osa-alueissa. Motivaation ja tunnetaitoihin yhteyttä tutkittaessa T-testin tuloksia tarkasteltiin lisää Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Mann-Whitneyn U-testiä käytettiin analysoimaan luokanopettajaopiskelijan koulutustaustan yhteyttä tunnetaitoihin. Puolestaan varianssianalyysia hyödynnettiin, kun tutkittiin vanhempien koulutustaustan vaikutusta luokanopettajaopiskelijan tunnetaitoihin. Kaikkien tutkimusongelmien kohdalla analyysissä hyödynnettiin myös erilaisia tunnuslukuja, kuten keskiarvoa, keskihajontaa, p-arvoa sekä efektikokoa. Tulokset osoittavat, että luokanopettajaopiskelijoiden tunnetaidot ovat hyvät ja etenkin tunnetaitojen osa-alueista tunteiden havaitseminen korostuu. Sukupuolen osalta havaittiin, että sukupuolella ei ole suoraa yhteyttä tunnetaitoihin, mutta sukupuolten välillä tunnetaitojen osa-alueissa on eroja. Naisten tunnetaidot ovat useassa osa-alueessa miehiä vahvempia. Miehet ovat naisia vahvempia vain omien tunteiden hallinnassa. Luokanopettajaopiskelijan koulutustaustalla eikä vanhempien koulutustaustalla ollut yhteyttä luokanopettajaopiskelijan tunnetaitoihin. Tulokset osoittivat, että paremmat tunnetaidot ovat yhteydessä korkeampaan motivaatioon opettajan työtä kohtaan. Erityisesti motivaation osa- alueista sosiaalisen hyödyn osa-alueen ja tunnetaitojen yhteys korostuu. Tutkimuksen tulokset ovat merkityksellisiä esimerkiksi opettajankoulutuksen ja sen vaatimusten näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan huomata, että luokanopettajaopiskelijoilla on hyvät tunnetaidot, mutta myös vaatimukset niille on aiempienkin tutkimusten pohjalta korkealla. On oleellista pohtia, kehitetäänkö opettajaopiskelijoiden tunnetaitoja opettajaopintojen aikana riittävästi ja monipuolisesti, kun opettajaopiskelijoiden tunnetaidot ovat jo opintojen alussa hyvät