Painonhallintaohjaus äitiysneuvolatyössä : valmistuvien terveydenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä opetuksesta, ohjauksesta ja osaamisesta
Sandberg, Johanna (2025-05-14)
Painonhallintaohjaus äitiysneuvolatyössä : valmistuvien terveydenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä opetuksesta, ohjauksesta ja osaamisesta
(14.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662556
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662556
Tiivistelmä
Suomessa yli 45 prosenttia odottavista äideistä on ylipainoisia. Ylipainon on todettu lisäävän merkittävästi riskejä raskausaikana, synnytyksen yhteydessä sekä vaikuttavan negatiivisesti syntyneen lapsen terveyteen. Suurin osa odottajista käy neuvolassa, joten terveydenhoitajat ovat merkittävässä asemassa odottajien painonhallinnan tukemisessa. Terveydenhoitajien ja terveydenhoitaja-opiskelijoiden osaamista on tutkittu niukasti. Kirjallisuuden perusteella valmistuvien terveydenhoitajaopiskelijoiden painonhallintaohjauksen osaamisesta ei ole aiempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata valmistuvien terveydenhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta, miten terveydenhoitajakoulutuksen pedagoginen toteutus oli tukenut painonhallintaohjauksen osaamisen kehittymistä ja heidän käsityksiään painonhallintaohjauksen osaamisesta äitiysneuvolatyössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, mitä voidaan hyödyntää terveydenhoitaja-koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä liittyen painonhallintaohjaukseen.
Tämän tutkimuksen tutkimusasetelmana oli laadullinen kuvaileva haastattelututkimus. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla, tähän tutkimukseen kehitetyllä teemahaastattelulla maaliskuusta 2024 helmikuulle 2025. Tutkimukseen osallistui viisi valmistuvaa terveydenhoitajaopiskelijaa yhdestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, ja he olivat suorittaneet teoriaopinnot ja äitiysneuvolaharjoittelun. Kaikki haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyksien välityksellä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla NVivo-ohjelmassa. Aineistosta saatiin 160 koodia, jotka yhdisteltiin aihealueittain alaluokiksi (n=50) ja yläluokiksi (n=17).
Terveydenhoitajien käsitys painonhallintaohjausopetuksesta jakautui ammattikorkeakoulussa tapahtuneeseen opetukseen, harjoittelussa tapahtuneeseen oppimiseen sekä painonhallintaohjausta tukeneisiin oppimistapoihin. Ammattikorkeakoulussa opiskeltu teoria koettiin hyvänä, mutta käytännön harjoittelu koettiin liian vähäisenä. Kliiniset harjoittelut koettiin hyvinä painonhallintaohjauksen harjoittelussa ja niiden koettiin vahvistavan puheeksi ottoa. Haasteita harjoittelussa oli ulkomaalaistaustaiset asiakkaat, joiden painonhallintaohjaukseen kaivattiin lisää tukea. Painonhallintaohjausosaamista tukeviksi oppimistavoiksi koettiin käytännön harjoittelu koululla, kuten simulaatiot ja niitä toivottiin odottajien painonhallintanäkökulmasta opetukseen lisää. Terveydenhoitajaopiskelijoiden käsitys saavutetusta painonhallintaohjausosaamisesta jakautui valmiuteen toteuttaa painonhallintaohjausta tulevassa työssään sekä käsitykseen osaamisen kehittämisen tarpeesta. Opiskelijat kokivat teoreettisen osaamisensa melko hyvänä, mutta taidollisella puolella lähes kaikki kokivat epävarmuutta painonhallintaohjauksessa. Osaamisen vahvistamista kaivattiin puheeksi oton menetelmiin ja digitaalisiin menetelmiin.
Tutkimusten tulosten osoittavat, että painonhallintaohjauksen teoriaosaaminen oli melko hyvää, mutta taidollinen puoli heikompaa. Osaamisen kehittämisen tarve painonhallintaohjaukseen korostui. Koululla tapahtuvaa käytännön harjoittelua toivottiin lisää, mikä aiemmassa tutkimuksessa myös todettiin parantavan opiskelijoiden painonhallintaohjaustaitoja. Tulosten perusteella koulutusta digitaalisten menetelmien käyttöön koettiin tarvittavan lisää. Digitaaliset menetelmät ovat yhä lisääntyvä osa terveydenhuoltoa, joten näihin tulisi sekä terveydenhoitajakoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa panostaa. Lisäksi ulkomaalaiset odottajat ovat kasvava asiakasryhmä neuvoloissa, joten myös heidän painonhallintaohjaukseensa tarvitaan lisäkoulutusta. Jatkotutkimusta on tarpeen tehdä odottajien painonhallintaa edistävistä digitaalisista interventioista. Digitaalisten painonhallintainterventioiden käyttöä terveydenhoitajakoulutuksessa ja opetuksessa tulisi tutkia sekä niiden vaikutusta opiskelijoiden painonhallintaohjausosaamisen kehittämiseen. In Finland, over 45% of expectant mothers are overweight. Overweight has been shown significantly increasing the risks during pregnancy, childbirth and negative effects on the health of the newborn baby. Most pregnant women visit maternity health clinics, so public health nurses have a key role in supporting pregnant women to manage their weight. Research on the competence of public health nurses and public health nursing students is limited. Based on the literature, there is no previous research on weight management counselling competence of graduating public health nursing students. The purpose of this study was to describe, from the perspective of the public health nursing students, how the pedagogical delivery of nursing education had supported the development of weight management counselling competence and their perceptions of weight management counselling competence in maternity care. The aim was to produce information that can be used in the development of nursing education and continuing education related to weight management.
The research design of this study was a qualitative descriptive interview study. The interviews were conducted using a semi-structured thematic interview developed for this study from March 2024 to February 2025. Five graduating nursing students from a Finnish university of applied sciences participated in the study, having completed theory studies and a maternity care clinical practice. All interviews were conducted as individual interviews using remote connections. The data were analysed using inductive content analysis in NVivo software. The data resulted in 160 codes, which were combined into subcategories (n=50) and categories (n=17) by topic.
Public health nurses' perceptions of weight management counselling education were divided into teaching in the University of Applied Sciences, learning in clinical practice and learning methods that supported weight management counselling. The theoretical studies were perceived as good, but the practical training was perceived as insufficient. Clinical practices were perceived as good for weight management training and were seen as increasing ability to address the issue. Challenges in clinical practice were clients from foreign backgrounds and the students needed more training in their weight management counselling. Practical training at school was seen as supporting learning method for weight management counselling, and more was needed in weight management education for expectant mothers. Public health nursing students' perception of the achieved weight management competence was divided into the ability to implement weight management counselling in their future work and the perception of a need for competence development. The students perceived their theoretical knowledge to be good, but on the practical side almost all of them felt uncertain about weight management counselling. There was a need to improve skills in discussion methods and digital methods.
The results of the study indicate that the theoretical competence in weight management counselling was quite good, but the practical competence was weaker. The need for competence development in weight management counselling was highlighted. More practical training in schools was requested, which was also found in a previous study to improve students' weight management competence. Based on the results, more education in the use of digital methods was needed. Digital methods are an increasing part of health care and should be addressed in both nursing education and continuing education. In addition, foreign pregnant women are a growing client group in maternity health clinics, so more education is also needed in their weight management counselling. Further research is needed on digital interventions to promote weight management among pregnant women. The potential use of digital weight management interventions in nursing education and teaching should be explored, as well as their impact on the development of students' weight management counselling competence.
Tämän tutkimuksen tutkimusasetelmana oli laadullinen kuvaileva haastattelututkimus. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla, tähän tutkimukseen kehitetyllä teemahaastattelulla maaliskuusta 2024 helmikuulle 2025. Tutkimukseen osallistui viisi valmistuvaa terveydenhoitajaopiskelijaa yhdestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, ja he olivat suorittaneet teoriaopinnot ja äitiysneuvolaharjoittelun. Kaikki haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyksien välityksellä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla NVivo-ohjelmassa. Aineistosta saatiin 160 koodia, jotka yhdisteltiin aihealueittain alaluokiksi (n=50) ja yläluokiksi (n=17).
Terveydenhoitajien käsitys painonhallintaohjausopetuksesta jakautui ammattikorkeakoulussa tapahtuneeseen opetukseen, harjoittelussa tapahtuneeseen oppimiseen sekä painonhallintaohjausta tukeneisiin oppimistapoihin. Ammattikorkeakoulussa opiskeltu teoria koettiin hyvänä, mutta käytännön harjoittelu koettiin liian vähäisenä. Kliiniset harjoittelut koettiin hyvinä painonhallintaohjauksen harjoittelussa ja niiden koettiin vahvistavan puheeksi ottoa. Haasteita harjoittelussa oli ulkomaalaistaustaiset asiakkaat, joiden painonhallintaohjaukseen kaivattiin lisää tukea. Painonhallintaohjausosaamista tukeviksi oppimistavoiksi koettiin käytännön harjoittelu koululla, kuten simulaatiot ja niitä toivottiin odottajien painonhallintanäkökulmasta opetukseen lisää. Terveydenhoitajaopiskelijoiden käsitys saavutetusta painonhallintaohjausosaamisesta jakautui valmiuteen toteuttaa painonhallintaohjausta tulevassa työssään sekä käsitykseen osaamisen kehittämisen tarpeesta. Opiskelijat kokivat teoreettisen osaamisensa melko hyvänä, mutta taidollisella puolella lähes kaikki kokivat epävarmuutta painonhallintaohjauksessa. Osaamisen vahvistamista kaivattiin puheeksi oton menetelmiin ja digitaalisiin menetelmiin.
Tutkimusten tulosten osoittavat, että painonhallintaohjauksen teoriaosaaminen oli melko hyvää, mutta taidollinen puoli heikompaa. Osaamisen kehittämisen tarve painonhallintaohjaukseen korostui. Koululla tapahtuvaa käytännön harjoittelua toivottiin lisää, mikä aiemmassa tutkimuksessa myös todettiin parantavan opiskelijoiden painonhallintaohjaustaitoja. Tulosten perusteella koulutusta digitaalisten menetelmien käyttöön koettiin tarvittavan lisää. Digitaaliset menetelmät ovat yhä lisääntyvä osa terveydenhuoltoa, joten näihin tulisi sekä terveydenhoitajakoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa panostaa. Lisäksi ulkomaalaiset odottajat ovat kasvava asiakasryhmä neuvoloissa, joten myös heidän painonhallintaohjaukseensa tarvitaan lisäkoulutusta. Jatkotutkimusta on tarpeen tehdä odottajien painonhallintaa edistävistä digitaalisista interventioista. Digitaalisten painonhallintainterventioiden käyttöä terveydenhoitajakoulutuksessa ja opetuksessa tulisi tutkia sekä niiden vaikutusta opiskelijoiden painonhallintaohjausosaamisen kehittämiseen.
The research design of this study was a qualitative descriptive interview study. The interviews were conducted using a semi-structured thematic interview developed for this study from March 2024 to February 2025. Five graduating nursing students from a Finnish university of applied sciences participated in the study, having completed theory studies and a maternity care clinical practice. All interviews were conducted as individual interviews using remote connections. The data were analysed using inductive content analysis in NVivo software. The data resulted in 160 codes, which were combined into subcategories (n=50) and categories (n=17) by topic.
Public health nurses' perceptions of weight management counselling education were divided into teaching in the University of Applied Sciences, learning in clinical practice and learning methods that supported weight management counselling. The theoretical studies were perceived as good, but the practical training was perceived as insufficient. Clinical practices were perceived as good for weight management training and were seen as increasing ability to address the issue. Challenges in clinical practice were clients from foreign backgrounds and the students needed more training in their weight management counselling. Practical training at school was seen as supporting learning method for weight management counselling, and more was needed in weight management education for expectant mothers. Public health nursing students' perception of the achieved weight management competence was divided into the ability to implement weight management counselling in their future work and the perception of a need for competence development. The students perceived their theoretical knowledge to be good, but on the practical side almost all of them felt uncertain about weight management counselling. There was a need to improve skills in discussion methods and digital methods.
The results of the study indicate that the theoretical competence in weight management counselling was quite good, but the practical competence was weaker. The need for competence development in weight management counselling was highlighted. More practical training in schools was requested, which was also found in a previous study to improve students' weight management competence. Based on the results, more education in the use of digital methods was needed. Digital methods are an increasing part of health care and should be addressed in both nursing education and continuing education. In addition, foreign pregnant women are a growing client group in maternity health clinics, so more education is also needed in their weight management counselling. Further research is needed on digital interventions to promote weight management among pregnant women. The potential use of digital weight management interventions in nursing education and teaching should be explored, as well as their impact on the development of students' weight management counselling competence.