Subjektius ja performatiivisuus Riyoko Ikedan The Rose of Versailles -mangassa
Väyrynen, Jenni (2025-05-21)
Subjektius ja performatiivisuus Riyoko Ikedan The Rose of Versailles -mangassa
(21.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662254
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060662254
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen Riyoko Ikedan mangaa The Rose of Versailles (1972–1973). The Rose of Versailles on historiallinen fiktio, jonka tapahtumat sijoittuvat Ranskan suuren vallankumouksen ympärille. Manga seuraa Marie Antoinetten eri elämän vaiheita. Mangan keskeisempiä teemoja ovat naisten väliset suhteet, rakkaus, luokka ja sukupuoli. Tutkielmani keskiössä on mangan naishahmot ja niiden tuottamat representaatiot. Käsittelen tutkielmassani Marie Antoinetten, Oscarin ja Rosalien hahmoja aiemmin mainittujen teemojen kautta. Näiden lisäksi kiinnitän erityisesti huomiota sukupuolen ja luokan intersektioihin. Tutkielmassani tarkastelen miten valitsemani hahmot asettuvat oman aikansa tyttökäsitteeseen ja ihanteeseen. Olen erityisen kiinnostunut siitä millä tavalla Ikedan mangan hahmot toistavat 1900-luvulla muodostuneen shoujo-identiteetin piirteitä ja siihen liittyviä kulttuurisia assosiaatioita.
Tutkielmani teoreettiseksi lähestymistavaksi olen valinnut feministisen ja queer-kirjallisuudentutkimuksen. Nojaan tutkimuksessani vahvasti Judith Butlerin (1990) teoriaa sukupuolen performatiivisuudesta sekä queer-tutkimuksessa käytettyjä heteronormatiivia vastustavia metodeja. Luodessani kriittisen katseen heteronormatiiviseen äitiyteen hyödynnän Adrienne Richin (1976) kriittistä äititutkimusta ja Lee Edelmanin (1998) kriittistä teoriaa reproduktiivisesta futuurista. Tämän lisäksi tulen hyödyntämään Judith Fetterleyn (1981) esittelemää vastustavan lukemisen käsitettä. Käytän tutkimuksessani myös representaatiotutkimusta, keskittyen Stuart Hallin (1997) esittelemää konstruktiivista lähestymistapaa. Analysoidessani kuvan ja tekstin välisiä suhteita hyödynnän sarjakuvatutkija Juha Herkmanin (1998) kulttuuritutkimukseen pohjaavaa kontekstipohjaista tutkimusta. Kulttuurista ja historiallista kontekstia rakentaessani nojaan vahvasti Deborah Shamoonin (2011) japanilaista tyttökulttuuria käsittelevää teokseen Passionate Friendship The Aesthetics of Girls’ Culture in Japan, ja Michiko Suzukin (2009) teosta Becoming Modern Women: Love & Female Identity in Prewar Japanese Literature & Culture. Luon tutkimuksessani dialogian The Rose of Versailles -mangan ja sitä edeltävien japanilaisten kirjallisten tekstien välille.
Tutkielmassani totean Riyoko Ikedan hahmojen omaavan paljon yhtymäkohtia 1990-luvulla esiintyneeseen shoujo-hahmoon. Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta Ikedan luomat hahmot vastustavat ja purkavat perinteistä tyttöidentiteettiä, siihen liittyviä heteronormatiivisia diskursseja. Toisin kuin japanilaisessa mangassa aikaisemin esiintyvät hahmot, The Rose of Versailles -mangan hahmot ovat aktiivisesti muuttuvia ja kehittyviä subjekteja. Tutkielman päätteeksi totean, että 1970-luvun alkupuolen japanissa julkaistu The Rose of Versailles -manga on edelleen kiinnostava ja ajankohtainen tutkimuskohde
Tutkielmani teoreettiseksi lähestymistavaksi olen valinnut feministisen ja queer-kirjallisuudentutkimuksen. Nojaan tutkimuksessani vahvasti Judith Butlerin (1990) teoriaa sukupuolen performatiivisuudesta sekä queer-tutkimuksessa käytettyjä heteronormatiivia vastustavia metodeja. Luodessani kriittisen katseen heteronormatiiviseen äitiyteen hyödynnän Adrienne Richin (1976) kriittistä äititutkimusta ja Lee Edelmanin (1998) kriittistä teoriaa reproduktiivisesta futuurista. Tämän lisäksi tulen hyödyntämään Judith Fetterleyn (1981) esittelemää vastustavan lukemisen käsitettä. Käytän tutkimuksessani myös representaatiotutkimusta, keskittyen Stuart Hallin (1997) esittelemää konstruktiivista lähestymistapaa. Analysoidessani kuvan ja tekstin välisiä suhteita hyödynnän sarjakuvatutkija Juha Herkmanin (1998) kulttuuritutkimukseen pohjaavaa kontekstipohjaista tutkimusta. Kulttuurista ja historiallista kontekstia rakentaessani nojaan vahvasti Deborah Shamoonin (2011) japanilaista tyttökulttuuria käsittelevää teokseen Passionate Friendship The Aesthetics of Girls’ Culture in Japan, ja Michiko Suzukin (2009) teosta Becoming Modern Women: Love & Female Identity in Prewar Japanese Literature & Culture. Luon tutkimuksessani dialogian The Rose of Versailles -mangan ja sitä edeltävien japanilaisten kirjallisten tekstien välille.
Tutkielmassani totean Riyoko Ikedan hahmojen omaavan paljon yhtymäkohtia 1990-luvulla esiintyneeseen shoujo-hahmoon. Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta Ikedan luomat hahmot vastustavat ja purkavat perinteistä tyttöidentiteettiä, siihen liittyviä heteronormatiivisia diskursseja. Toisin kuin japanilaisessa mangassa aikaisemin esiintyvät hahmot, The Rose of Versailles -mangan hahmot ovat aktiivisesti muuttuvia ja kehittyviä subjekteja. Tutkielman päätteeksi totean, että 1970-luvun alkupuolen japanissa julkaistu The Rose of Versailles -manga on edelleen kiinnostava ja ajankohtainen tutkimuskohde