Lukijan suhtautumisen ja aiheiden tuttuuden vaikutus väitteiden lukemiseen : silmänliiketutkimus

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lukijan suhtautuminen ja aiheiden tuttuus vaikuttavat väitteiden lukemiseen. Tätä tutkittiin esittämällä osallistujille episteemisesti kyseenalaisia väitteitä eli väittämiä, joiden todenmukaisuuden osoittamiseen ei ole saatu tieteellistä näyttöä tai jotka ovat ristiriidassa tieteellisen näytön kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kun tekstissä käsiteltävä aihe on lukijalle tuttu, tekstiä luetaan nopeammin ja sitä ymmärretään paremmin. Jos tekstin sisältö ei kuitenkaan vastaa lukijan suhtautumista aiheeseen, lukeminen hidastuu ja luetun tiedon ymmärtäminen ja muistaminen heikkenevät. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tuttuuden ja lukijan suhtautumisen vaikutuksia samanaikaisesti. Lisäksi tutkittiin, riippuuko lukijan suhtautumisen vaikutus lukemiseen väitteen tuttuudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien (N = 70) silmänliikkeitä heidän lukiessa 152 erilaista väitettä. Puolet väitteistä oli episteemisesti kyseenalaisia (esimerkiksi pseudotieteeseen, taikauskoon tai salaliittoihin perustuvia uskomuksia); puolet oli yleisesti hyväksyttyjen käsitysten mukaisia. Osallistujien tehtävänä oli arvioida, miten samaa mieltä he olivat väitteiden kanssa sekä sitä, olivatko väitteet heille entuudestaan tuttuja. Tutkimuksessa havaittiin aiemmista tutkimuksista poiketen, että samanmielisyys väitteen kanssa pidensi ensilukemisen kestoa ja regressiopolun kestoa. Väitteen tuttuus nopeutti lukemista odotusten mukaisesti. Lisäksi havaittiin, että lukijan suhtautumisen vaikutus kokonaislukuaikaan riippui väitteen tuttuudesta: Tuntemattomia väitteitä luettaessa samanmielisyys väittämän kanssa hidasti lukemista. Entuudestaan tuttuja väitteitä luettaessa voimakas suhtautuminen väittämään nopeutti lukemista, kun taas väitteitä, joiden kanssa lukija ei ollut vahvasti samaa mieltä eikä eri mieltä, luettiin pidempään. Tulosten perusteella luettavan tekstin havaitseminen omasta suhtautumisestaan poikkeavaksi ei välttämättä hidasta lukemista, vaan voi joissain tilanteissa jopa nopeuttaa sitä. Tulokset paitsi täydentävät lukijan suhtautumisesta poikkeavan tiedon lukemista selittäviä teorioita, myös tarjoavat uusia näkökulmia sovellettaviksi viestinnässä ja pyrkimyksissä vähentää misinformaation yhteiskunnallisia vaikutuksia.