Avainhenkilön osinkojen verokohtelu
Porras, Neea (2025-05-03)
Avainhenkilön osinkojen verokohtelu
(03.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963496
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963496
Tiivistelmä
Ansio- ja pääomatulojen erilaiset verorasitukset ovat jo eriytetyn tuloverojärjestelmän käyttöönotosta lähtien luoneet houkutusta tulonmuuntoon. Erityisesti ongelmia vuosien varrella on tuottaneet tilanteet, joissa työntekijä merkitsee työnantajayhtiön osakkeita ja saa näille osakkeille osinkoa, jolloin intressi yhtiöön perustuu sekä pääomansijoitukseen että työpanokseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, tulisiko tällaisia avainhenkilön saamia osinkoja nykylainsäädännön valossa verottaa pääomasijoitukselle tulleena tuottona vai työpanokseen perustuvana ansiotulona.
Koska lainsäädäntö ei anna asiassa suoraa vastausta, korostuu lainsoveltamisessa legaliteettiperiaatteeseen pohjautuva sanamuodonmukainen tulkinta, sekä toisaalta yleisen veronkiertosäännöksen edellyttämä toimien taloudellisen luonteen arviointi. Problematiikan alkupisteenä on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2008:6, jossa katsottiin, ettei lainsäädännön nykytila mahdollistanut työpanokseen perustuvien osinkojen verottamista ansiotuloina. Lainsäädäntöä on sittemmin muutettu, ja oikeuskäytännössä on yleistynyt sekä työpanososinkosäännöksen että veronkiertosäännöksen soveltaminen avainhenkilöiden osinkotuloihin erinäköisissä järjestelyissä. Ongelman peruskysymykseen ei näillä kuitenkaan saatu lopullista selvyyttä.
Vuonna 2023 korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun, joka vahvisti, että avainhenkilön työnantajayhtiölle saamia osinkoa tulee verottaa osinkoverosäännösten mukaisesti, mikäli järjestelyssä ei ole viitteitä keinotekoisuuteen ja verojärjestelmälle vieraaseen etuun. Tällaisia piirteitä voi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan olla muun muassa työntekijän palkan tai tavanomaisten bonusten korvaamista osakkeille saatavilla osingoilla, tai osakeomistusten muuntamista työntekijän työpanoksen suhteessa.
Koska oikeuskäytännöllä voidaan puuttua kuitenkin vain yksittäisiin tilanteisiin tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla, tulisi Suomessa harkita sääntelyn kehittämistä tavalla, joka tukisi niin veronkierron estämistä kuin myös kannustaisi tasapainottamaan tulolajin välistä muuntoa. Yhden ratkaisun tälle antaa Ruotsin harvainyhtiöitä koskeva osinkoverosääntely, jonka pohjalla on työllistämiseen ja palkanmaksuun kannustava verosääntely. Tällainen kannustinpohjainen sääntely voisi keventää intressiä tulolajien väliseen tulonmuuntoon Suomessa ja tuoda näin ollen kaivattua ratkaisua osinkoverotuksen ja palkan verotuksen välille yritysmaailmassa.
Koska lainsäädäntö ei anna asiassa suoraa vastausta, korostuu lainsoveltamisessa legaliteettiperiaatteeseen pohjautuva sanamuodonmukainen tulkinta, sekä toisaalta yleisen veronkiertosäännöksen edellyttämä toimien taloudellisen luonteen arviointi. Problematiikan alkupisteenä on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2008:6, jossa katsottiin, ettei lainsäädännön nykytila mahdollistanut työpanokseen perustuvien osinkojen verottamista ansiotuloina. Lainsäädäntöä on sittemmin muutettu, ja oikeuskäytännössä on yleistynyt sekä työpanososinkosäännöksen että veronkiertosäännöksen soveltaminen avainhenkilöiden osinkotuloihin erinäköisissä järjestelyissä. Ongelman peruskysymykseen ei näillä kuitenkaan saatu lopullista selvyyttä.
Vuonna 2023 korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun, joka vahvisti, että avainhenkilön työnantajayhtiölle saamia osinkoa tulee verottaa osinkoverosäännösten mukaisesti, mikäli järjestelyssä ei ole viitteitä keinotekoisuuteen ja verojärjestelmälle vieraaseen etuun. Tällaisia piirteitä voi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan olla muun muassa työntekijän palkan tai tavanomaisten bonusten korvaamista osakkeille saatavilla osingoilla, tai osakeomistusten muuntamista työntekijän työpanoksen suhteessa.
Koska oikeuskäytännöllä voidaan puuttua kuitenkin vain yksittäisiin tilanteisiin tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla, tulisi Suomessa harkita sääntelyn kehittämistä tavalla, joka tukisi niin veronkierron estämistä kuin myös kannustaisi tasapainottamaan tulolajin välistä muuntoa. Yhden ratkaisun tälle antaa Ruotsin harvainyhtiöitä koskeva osinkoverosääntely, jonka pohjalla on työllistämiseen ja palkanmaksuun kannustava verosääntely. Tällainen kannustinpohjainen sääntely voisi keventää intressiä tulolajien väliseen tulonmuuntoon Suomessa ja tuoda näin ollen kaivattua ratkaisua osinkoverotuksen ja palkan verotuksen välille yritysmaailmassa.