Eteläsaamen possessiivi- ja suhdemuotojen lauseopillinen käyttö

Abstract

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani eteläsaamen kielen possessiivi- ja suhdemuotoja. Molemmat ovat marginaalisia muotokategorioita, joista ensin mainitussa on kyse possessiivisuffiksin, jälkimmäisessä komparaation tunnuksen liittymisestä substantiiviin. Jaetusta suffiksiaineksesta ja etymologisista yhteyksistä huolimatta adjektiivien komparaatiomuotoja ja substantiivien suhdemuotoja on nykykielessä pidettävä semanttisesti hyvin erilaisina kategorioina.

Joissain eteläsaamen kieliopeissa ja sanakirjoissa suhdemuodot on luokiteltu possessiivimuodoiksi ja hahmotettu etupäässä kolmannen persoonan omistajuutta kuvaaviksi. Näkemys on kuitenkin myös kyseenalaistettu. Huomionarvoista on, että sekä possessiivi- että suhdemuotoja tavataan lähinnä perhettä ja sukua kuvaavassa sanastossa.

Tutkielmassani tarkastelen possessiivi- ja suhdemuotojen esiintymistä eteläsaamenkielisissä teksteissä. Teoriaosiossa tutkin possessiivisuffiksien asemaa uralilaisissa kielissä ja niiden marginalisoitumista kielikunnan läntisisissä haaroissa. Haen vertailukohtia eteläsaamen possessiivisuffiksien nykyiselle asemalle etenkin vepsästä, minkä lisäksi pohdin possessiivisuffiksien monipuolisia tehtäviä itäisemmissä sukukielissä. Selvitän myös, miten suhdemuodot liittyvät omistamisen, vertailun ja määräisyyden ilmaisemiseen.

Korpushakujen avulla kartoitan sekä possessiivi- että suhdemuotojen esiintymistä kirjoitetussa eteläsaamessa. Tämän jälkeen tarkastelen muotojen esiintymistä yksittäisissä teksteissä. Lopuksi pohdin, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja muotojen käytössä voidaan havaita.

Possessiivimuodot osoittautuvat aineistossa hyvin harvinaisiksi. Suhdemuodot taas vaikuttavat usein toimivan kolmannen persoonan possessiivimuotojen kaltaisissa tehtävissä. Muotojen käyttö tuntuu siis vertautuvan esimerkiksi suomen kolmannen persoonan possessiivisuffiksin käyttöön. Samankaltaisuus voi kuitenkin olla osittain näennäistä.

Suhdemuotojen tarkkojen käyttötapojen ja merkityssisältöjen selvittäminen osoittautuu hankalaksi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että muodot esiintyvät korostavassa funktiossa, joka on osittain päällekkäinen possessiivisuffiksien tehtävän kanssa. Vaikka possessiivimuodot ovat selvästi enemmän persoonaan kytkeytyneitä kuin persoonattomiksi katsottavat suhdemuodot, molempia voidaan käyttää ilmaisemaan referenttien välisiä suhteita. On mahdollista, että suhdemuodot ja analyyttiset omistusrakenteet muodostavat yhdessä keinovalikoiman, joka tekee varsinaisista possessiivimuodoista tarpeettomia.