Nälkämaan nainen : naiseus ja eletty usko Samuli Paulaharjun vuoden 1922 teoksessa Kainuun mailta
Majahalme, Taija (2025-05-30)
Nälkämaan nainen : naiseus ja eletty usko Samuli Paulaharjun vuoden 1922 teoksessa Kainuun mailta
(30.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963530
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963530
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin Samuli Paulaharjun teosta Kainuun mailta: Kansantietoutta Kajaanin kulmilta vuodelta 1922. Tutkin teoksessa kuvattua naiseutta sekä arkista uskoa naishistorian, muistitietohistorian sekä eletyn uskon näkökulmista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ja millaisina kainuulaisia naisia kuvataan teoksessa. Toinen tutkimuskysymys liittyy teoksessa korostuvaan uskoon keskittyen erityisesti naisten ylläpitämiin uskomuksiin. Pohdin, miten kainuulaiset naiset uskovat ja millaisia uskomuksia he ylläpitävät.
Teos julkaistiin vuonna 1922 usean Kainuussa tehdyn keruumatkan jälkeen. Teos käsittelee vanhaa kainuulaista kansanperinnettä ja käyttää aineistonaan Paulaharjun kainuulaisilta keräämää muistitietoa. Haastattelujen lisäksi Paulaharju elävöittää tekstiään omilla kuvillaan ja piirroksillaan. Teoksen luvut ovat jaoteltavissa kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen osa kertoo asutuksesta ja perhesuhteista. Toinen osa kertoo kainuulaisten harjoittamista elinkeinoista sekä luonnosta. Kolmannen osan luvut käsittelevät uskoa, uskomuksia ja kulttuurisia perinteitä. Analysoin lukuja temaattisesti, mutta keskityn naisista ja uskosta kertoviin lukuihin.
Aikansa tapaisesti teos kuvaa naisten elämää työntäyteisenä ja velvollisuuksien sävyttämänä. Naisten uskossa yhdistyivät eletyksi uskoksi katsotut tavat ja kristilliset kirkon opetukset. Vaikka kirkon moraalikäsitykset kohdistuivat erityisesti naisiin ja naisten elämään, eletyn uskon osa-alueet, kuten yliluonnolliseen ja ei-yliluonnolliseen liittyvät uskomukset, loitsut, rituaalit sekä taikuus olivat yhä elinvoimaisia perinteitä 1920-luvun Kainuussa.
Teos julkaistiin vuonna 1922 usean Kainuussa tehdyn keruumatkan jälkeen. Teos käsittelee vanhaa kainuulaista kansanperinnettä ja käyttää aineistonaan Paulaharjun kainuulaisilta keräämää muistitietoa. Haastattelujen lisäksi Paulaharju elävöittää tekstiään omilla kuvillaan ja piirroksillaan. Teoksen luvut ovat jaoteltavissa kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen osa kertoo asutuksesta ja perhesuhteista. Toinen osa kertoo kainuulaisten harjoittamista elinkeinoista sekä luonnosta. Kolmannen osan luvut käsittelevät uskoa, uskomuksia ja kulttuurisia perinteitä. Analysoin lukuja temaattisesti, mutta keskityn naisista ja uskosta kertoviin lukuihin.
Aikansa tapaisesti teos kuvaa naisten elämää työntäyteisenä ja velvollisuuksien sävyttämänä. Naisten uskossa yhdistyivät eletyksi uskoksi katsotut tavat ja kristilliset kirkon opetukset. Vaikka kirkon moraalikäsitykset kohdistuivat erityisesti naisiin ja naisten elämään, eletyn uskon osa-alueet, kuten yliluonnolliseen ja ei-yliluonnolliseen liittyvät uskomukset, loitsut, rituaalit sekä taikuus olivat yhä elinvoimaisia perinteitä 1920-luvun Kainuussa.