Merimiesten, haikalojen ja albatrossien yhdessämuotoutunut suhde 1900-luvun taitteessa
Hiltunen, Pinja (2025-05-02)
Merimiesten, haikalojen ja albatrossien yhdessämuotoutunut suhde 1900-luvun taitteessa
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063701
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063701
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan 1900-luvun taitteessa valtameriliikenteessä työskennelleiden suomalaisten merimiesten sekä kahden merieläimen yhdessämuotoutunutta suhdetta, kohtaamisia ja menneisyyttä. Tarkasteltaviksi merieläinlajeiksi olen valinnut haikalat ja albatrossit. Tutkielman tavoitteina on selvittää minkälaisia merkityksiä näillä merieläimillä oli merimiehille, miten merimiehet suhtautuivat näihin merieläimiin sekä miten ja millaisena haikalojen ja albatrossien toimijuus näyttäytyy merimiesten kirjoittamissa muistitietoaineistoissa.
Tutkimusaineistoni muodostui 1960-luvulla Turun yliopiston kansatieteenlaitoksen toimesta toteutetun Merimiesten muistelmat -kyselyn vastauksista. Osaksi tutkimusaineistoani rajasin vastaukset, joissa haikalat ja albatrossit mainittiin. Näiden vastausten analyysissä hyödynsin lähilukua ja vastustavaa lukemista. Merimiesten ja valittujen merieläinten suhteen moniulotteista ja vuorovaikutuksellista rakentumista tarkastellessani hyödynsin teoreettisena pohjana Donna Harawayn yhdessämuotoutumisen (engl. becoming-with) käsitettä.
Haikalat ja albatrossit olivat monin tavoin osa merimiesten elämää sekä aineellista ja aineetonta kulttuuria. Ne toimivat merimiehille pyydystyksen ja tarkkailun kohteina, ravinnon, merimiesten valmistamien käsitöiden raaka-aineiden ja muistoesineiden lähteinä sekä merimiesten uskomusperinteeseen kuuluvina eläiminä. Eläimiin liittyvillä esineillä oli merimiehille myös muita merimiesten kulttuuriin ja tapoihin liittyviä merkityksiä.
Merimiehet ilmaisivat omaa suhtautumistaan haikaloihin ja albatrosseihin eri tavoin. Nämä merieläimet herättivät merimiehissä erilaisia mielikuvia ja tunteita, jotka vaikuttivat siihen miten eläimet kohdattiin ja miten niitä kohdeltiin. Samalla merieläimet olemassaolollaan ja toiminnallaan vaikuttivat merimiesten niille antamiin merkityksiin ja mielikuviin. Aineistoni merimiehet suhtautuivat haikaloihin negatiivisemmin ja albatrosseihin positiivisemmin.
Haikalojen ja albatrossien toimijuus välittyi vastauksissa eläimen toiminnan kuvausten kautta. Merimiesten käyttämien pyydystysmenetelmien ja -välineiden sekä vakiintuneiden tapojen kuvausten kautta voitiin tarkastella menneisyyden eläinkohtaamisia ja niiden kautta välittyvää eläimen toimintaa, toimijuutta ja vaikutusta suhteessa merimiehiin. Haikalat ja albatrossit näyttäytyivät toimijoina, jotka toiminnallaan mukautuivat, vastasivat ja vastustivat ihmisen toimintaan sekä toimijoina, jotka olemassaolollaan ja toiminnallaan vaikuttivat ihmisen toimintaan. Haikalat ja albatrossit näyttäytyivät aineistoni kautta myös intentionaalisina toimijoina.
Tutkimusaineistoni muodostui 1960-luvulla Turun yliopiston kansatieteenlaitoksen toimesta toteutetun Merimiesten muistelmat -kyselyn vastauksista. Osaksi tutkimusaineistoani rajasin vastaukset, joissa haikalat ja albatrossit mainittiin. Näiden vastausten analyysissä hyödynsin lähilukua ja vastustavaa lukemista. Merimiesten ja valittujen merieläinten suhteen moniulotteista ja vuorovaikutuksellista rakentumista tarkastellessani hyödynsin teoreettisena pohjana Donna Harawayn yhdessämuotoutumisen (engl. becoming-with) käsitettä.
Haikalat ja albatrossit olivat monin tavoin osa merimiesten elämää sekä aineellista ja aineetonta kulttuuria. Ne toimivat merimiehille pyydystyksen ja tarkkailun kohteina, ravinnon, merimiesten valmistamien käsitöiden raaka-aineiden ja muistoesineiden lähteinä sekä merimiesten uskomusperinteeseen kuuluvina eläiminä. Eläimiin liittyvillä esineillä oli merimiehille myös muita merimiesten kulttuuriin ja tapoihin liittyviä merkityksiä.
Merimiehet ilmaisivat omaa suhtautumistaan haikaloihin ja albatrosseihin eri tavoin. Nämä merieläimet herättivät merimiehissä erilaisia mielikuvia ja tunteita, jotka vaikuttivat siihen miten eläimet kohdattiin ja miten niitä kohdeltiin. Samalla merieläimet olemassaolollaan ja toiminnallaan vaikuttivat merimiesten niille antamiin merkityksiin ja mielikuviin. Aineistoni merimiehet suhtautuivat haikaloihin negatiivisemmin ja albatrosseihin positiivisemmin.
Haikalojen ja albatrossien toimijuus välittyi vastauksissa eläimen toiminnan kuvausten kautta. Merimiesten käyttämien pyydystysmenetelmien ja -välineiden sekä vakiintuneiden tapojen kuvausten kautta voitiin tarkastella menneisyyden eläinkohtaamisia ja niiden kautta välittyvää eläimen toimintaa, toimijuutta ja vaikutusta suhteessa merimiehiin. Haikalat ja albatrossit näyttäytyivät toimijoina, jotka toiminnallaan mukautuivat, vastasivat ja vastustivat ihmisen toimintaan sekä toimijoina, jotka olemassaolollaan ja toiminnallaan vaikuttivat ihmisen toimintaan. Haikalat ja albatrossit näyttäytyivät aineistoni kautta myös intentionaalisina toimijoina.