Maantieteen ylioppilaskokeiden arviointi kriteeriperustaisen arviointimatriisin avulla
Maula, Anni (2025-05-16)
Maantieteen ylioppilaskokeiden arviointi kriteeriperustaisen arviointimatriisin avulla
(16.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063940
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063940
Tiivistelmä
Arviointimatriisi on kriteeriperustainen arviointiväline, joka soveltuu monipuolisen osaamisen ja esimerkiksi ajattelun taitojen arviointiin. Useiden oppiaineiden ylioppilaskokeiden arvioinnissa käytetään arviointimatriisia, mutta maantieteen kokeen pisteitys perustuu pääasiassa listamuotoisiin hyvän vastauksen piirteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella matriisiarvioinnin soveltuvuutta maantieteen ylioppilaskokeiden arviointiin pisteittämällä syksyn 2023 maantieteen ylioppilaskokeen tehtävän 7 vastauksia tutkimuksessa luodulla arviointimatriisilla sekä kokeen nykyisillä arviointiohjeilla. Tilastollisilla menetelmillä selvitettiin, miten eri arviointimenetelmillä tuotetut pisteet eroavat toisistaan sekä miten yhdenmukaisesti vastauksia voidaan pisteittää luodun arviointimatriisin avulla. Lisäksi vastausten laadullisella sisällönanalyysilla tarkasteltiin, minkälaisia ominaisuuksia niissä vastauksissa on, joiden pisteitä matriisiarviointi muutti eniten.
Tutkimustulosten mukaan matriisiarviointi tuotti keskimäärin matalampia pisteitä kuin nykyinen arviointimenetelmä. Erot eri arviointimenetelmillä annettujen pisteiden välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen tulosten mukaan arviointimatriisilla toteutettu arviointi oli varsin yhdenmukaista, eikä arvioinnin yhdenmukaisuudessa havaittu tarkasteltujen arviointimenetelmien välillä suurta eroa. Vastausten laadullisessa tarkastelussa havaittiin, että matriisiarviointi laski eniten erityisesti sellaisten vastausten pisteitä, joissa esiintyi puutteita huomioiden perusteluissa, käsitteiden käytössä, maantieteen näkökulmien hallinnassa tai havaintojen kytkemisessä maantieteellisiin ilmiöihin tai prosesseihin. Ne vastaukset, joiden pisteitä matriisiarviointi nosti eniten, olivat keskimäärin tasaisen laadukkaita jokaisen tarkastellun ominaisuuden osalta.
Tutkimuksen tulosten mukaan tutkimuksessa luotu arviointimatriisi voisi soveltua hyvin maantieteen ylioppilaskokeiden arviointiin, mutta aihetta olisi tärkeää tutkia lisää esimerkiksi monipuolisemmalla ja laajemmalla aineistolla sekä osallistamalla tutkimukseen useampia arvioijia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti maantieteen ylioppilaskokeiden arvioinnin kehittämistarkoituksissa. Scoring rubrics are criterion-referenced assessment tools that are often used, for example, as a tool to support learning and to assess a wide range of skills, such as thinking skills. Although scoring rubrics are used in the assessment of many subjects in the Finnish matriculation exams, the assessment of geography exams is mainly based on lists of what is required in the answers. The aim of this study was to examine the suitability of scoring rubrics for the assessment of the geography matriculation exams by scoring the answers to question 7 of the autumn 2023 geography matriculation exam using the scoring rubric created in the study and the current grading instructions for the exam. Statistical methods were used to investigate how the scores produced by the different assessment methods differ from each other and how consistently the answers can be scored using the scoring rubric. A qualitative content analysis of the answers was used to examine the characteristics of the answers whose scores were most affected by the rubric assessment.
The results of the study showed that the assessment based on the scoring rubric produced lower scores on average than the current assessment method. The differences between the scores produced by the different assessment methods were statistically significant. According to the results of the study, the assessment conducted with the scoring rubric was fairly consistent, and the consistency of the assessment did not differ considerably between the assessment methods examined. A qualitative analysis of the answers showed that assessment using a scoring rubric lowered the scores most particularly for responses with deficiencies in the reasoning of observations, the use of concepts, the proficiency in geographic perspectives or the connecting of observations to geographical phenomena or processes. The answers with the highest score increase in the assessment using the scoring rubric were, on average, of consistent high quality for each of the characteristics considered.
According to the results of this study, the scoring rubric created in the study could be well suited for the assessment of Finnish matriculation exams in geography, although it would be important to study the topic further for example with more diverse and broader data and by involving more raters in the study. The results can be used to improve the assessment of geography in schools, and particularly the assessment of geography in the Finnish matriculation exams.
Tutkimustulosten mukaan matriisiarviointi tuotti keskimäärin matalampia pisteitä kuin nykyinen arviointimenetelmä. Erot eri arviointimenetelmillä annettujen pisteiden välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen tulosten mukaan arviointimatriisilla toteutettu arviointi oli varsin yhdenmukaista, eikä arvioinnin yhdenmukaisuudessa havaittu tarkasteltujen arviointimenetelmien välillä suurta eroa. Vastausten laadullisessa tarkastelussa havaittiin, että matriisiarviointi laski eniten erityisesti sellaisten vastausten pisteitä, joissa esiintyi puutteita huomioiden perusteluissa, käsitteiden käytössä, maantieteen näkökulmien hallinnassa tai havaintojen kytkemisessä maantieteellisiin ilmiöihin tai prosesseihin. Ne vastaukset, joiden pisteitä matriisiarviointi nosti eniten, olivat keskimäärin tasaisen laadukkaita jokaisen tarkastellun ominaisuuden osalta.
Tutkimuksen tulosten mukaan tutkimuksessa luotu arviointimatriisi voisi soveltua hyvin maantieteen ylioppilaskokeiden arviointiin, mutta aihetta olisi tärkeää tutkia lisää esimerkiksi monipuolisemmalla ja laajemmalla aineistolla sekä osallistamalla tutkimukseen useampia arvioijia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti maantieteen ylioppilaskokeiden arvioinnin kehittämistarkoituksissa.
The results of the study showed that the assessment based on the scoring rubric produced lower scores on average than the current assessment method. The differences between the scores produced by the different assessment methods were statistically significant. According to the results of the study, the assessment conducted with the scoring rubric was fairly consistent, and the consistency of the assessment did not differ considerably between the assessment methods examined. A qualitative analysis of the answers showed that assessment using a scoring rubric lowered the scores most particularly for responses with deficiencies in the reasoning of observations, the use of concepts, the proficiency in geographic perspectives or the connecting of observations to geographical phenomena or processes. The answers with the highest score increase in the assessment using the scoring rubric were, on average, of consistent high quality for each of the characteristics considered.
According to the results of this study, the scoring rubric created in the study could be well suited for the assessment of Finnish matriculation exams in geography, although it would be important to study the topic further for example with more diverse and broader data and by involving more raters in the study. The results can be used to improve the assessment of geography in schools, and particularly the assessment of geography in the Finnish matriculation exams.