Breaking Down Silos: Exploring Interdepartmental Integration in the Manufacturing Supply Chain

Abstract

In this study we examined interdepartmental integration (IDI) in manufacturing supply chains, with a focus on the barriers that hinder effective integration between departments and strategies to overcome these challenges. IDI incorporates both formal communication flows and mutual effort toward shared organizational goals, representing a critical competitive necessity in today’s complex manufacturing environment. Globalization has created increasingly complex supply chains and market volatility now demands greater agility. Traditional siloed approaches simply aren’t sustainable anymore and they often result in significant operational and financial consequences such as inventory holding costs, production delays, and reduced customer satisfaction. Two key questions drove our research: What barriers to interdepartmental integration do professionals in different departments perceive and experience in the manufacturing supply chain? And what strategies can enable more effective IDI? Using a qualitative case study approach, this study examines the experiences and perceptions of professionals across different departments within a manufacturing company’s supply chain Semi-structured interviews were our primary data collection method, and we analysed the data using an inductive approach following the Gioia methodology. We found that barriers to IDI are deeply embedded in five aggregate dimensions: technological barriers, organizational barriers, cultural and interpersonal barriers, skill-related barriers, and process management barriers. These barriers often reinforce one another, creating systemic friction that hinders information flow and coordinated action. In response, the study identified five strategic dimensions for effective IDI: technological enablers, structural connectors, cultural facilitators, competency development, and process standardization. These strategies form a holistic framework addressing the complex and interdependent nature of IDI challenges. This research contributes to organizational integration literature by offering a comprehensive, empirically grounded framework. The framework views integration as fundamentally a challenge involving bot people and technology that requires alignment across systems, people, and processes. The findings provide actionable insights for manufacturing organizations, demonstrating that successful IDI requires coordinated, organization-wide effort encompassing not only systems and structures but also shared mindset, mutual respect, and continuous learning culture.

Tarkastelimme tässä tutkimuksessa osastojen välistä yhteistyötä valmistavan teollisuuden toimitusketjussa. Fokuksemme oli osastojen välistä yhteistyötä estävissä tekijöissä sekä strategioissa minkä avulla taistella näitä tekijöitä vastaan. Osastojen välisessä yhteistyössä yhdistyy virallinen viestintä ja yhteinen tavoitteellinen toiminta. Toimiva osastojen välinen yhteistyö on nykypäivän dynaamisessa valmistavan teollisuuden toimintaympäristössä välttämätöntä yritysten menestymiselle. Globalisaation myötä toimitusketjut ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja markkinoiden heilahtelut vaativat yrityksiltä alati suurempaa joustavuutta. Tästä syystä perinteiset toimintatavat, joissa osastot toimivat erillisinä yksikköinä, eivät enää riitä. Tämä siiloutuminen aiheuttaa usein merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia ongelmia, kuten varastokustannuksia, viivästyksiä tuotannossa ja tyytymättömiä asiakkaita. Tutkimustamme ohjasi kaksi kysymystä: Mitä esteitä eri osastojen ammattilaiset kokevat osastojen väliselle yhteistyölle valmistavan teollisuuden toimitusketjussa? Ja millaisin keinoin yhteistyötä voitaisiin parantaa? Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena, jossa haastateltiin eri osastojen asiantuntijoita valmistavan teollisuuden yrityksestä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin induktiivisesti Gioia-metodia soveltaen. Havaitsimme osastojen välisen yhteistyön esteiden olevan syvään juurtuneita viidessä pääkategoriassa: teknologiset, organisatoriset, kulttuuriset sekä ihmistenväliset, taitoihin liittyvät ja prosessinhallintaesteet. Nämä esteet myös usein vahvistavat toisiaan ja luovat kitkatekijöitä, jotka vuorostaan vaikeuttavat tiedonkulkua ja yhteistyötä. Vastavuoroisesti tunnistimme viisi strategista lähestymistapaa yhteistyön parantamiselle: teknologian hyödyntäminen, rakenteiden uudistaminen, kulttuurin sekä osaamisen kehittäminen ja prosessien yhdenmukaistaminen. Yhdessä nämä strategiat muodostavat kattavan viitekehyksen, joka huomioi yhteistyöhaasteiden monimutkaisuuden ja keskinäisen riippuvuuden. Tutkimuksemme lisää ymmärrystä organisaatioiden sisäisestä yhteistyöstä esittämällä laajan, empiiriseen aineistoon perustuvan mallin. Malli ymmärtää yhteistyön haasteena, joka liittyy sekä ihmisiin että teknologiaan ja vaatii tasapainoa järjestelmien, henkilöstön ja prosessien välillä. Tekemämme havainnot antavat toimintakelpoisia ideoita valmistavan teollisuuden yrityksille ja osoittavat, että onnistunut osastojen välinen yhteistyö edellyttää soviteltua, organisaation laajuista sitoutumista. Siihen kuuluvat järjestelmät ja rakenteet, mutta myös jaettu ajatusmaailma, molemminpuolinen kunnioitus ja jatkuvan oppimisen kulttuuri.