"Siitä tuli aina semmoinen olo, että minulta riistetään oma identiteetti." : Identiteetin kehittyminen kahden kulttuurin välillä ja kokemukset maahanmuuttajiin suhtautumisesta Suomessa
Jetullahi, Blerda (2025-04-29)
"Siitä tuli aina semmoinen olo, että minulta riistetään oma identiteetti." : Identiteetin kehittyminen kahden kulttuurin välillä ja kokemukset maahanmuuttajiin suhtautumisesta Suomessa
Jetullahi, Blerda
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064040
Tiivistelmä
Maahanmuutto on kasvanut Suomessa jo pitkään ja sen lisääntyminen on jakanut paljon mielipiteitä. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli tarkastella maahanmuuttajataustaisten aikuisten identiteetin kehittymistä kahden kulttuurin välillä sekä kokemuksia heihin suhtautumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten eri kulttuurien välissä eläminen vaikuttaa yksilön identiteettiin, millaiset asiat vaikuttavat siihen ja miten korkeasti kouluttautuneet maahanmuuttajataustaiset näkevät itsensä osana suomalaista yhteiskuntaa.
Aineisto koostui kuuden 27–35-vuotiaan ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan haastatteluista ja tutkielma toteutui kvalitatiivisin menetelmin. Kaikki haastateltavat olivat korkeasti koulutettuja tai akateemisesti suuntautuneita. Tutkielman analyysimenetelmäksi valikoitui Braunin ja Clarkin reflektiivinen temaattinen analyysi. Teoreettisessa viitekehyksessä oleellisessa roolissa oli esimerkiksi Stuart Hallin (1999), Charles Taylorin (1995) ja ym. käsitykset identiteetistä ja sen kehittymisestä. Heidän lisäksensä tutkimuksessa oleelliseksi nousi akkulturaatioteoria, jossa avataan yksilöiden eri kotoutumistasoja ja Kimberlé Crenshawn (1989) intersektionaalinen näkökulma aineiston analyysivaiheessa.
Tuloksista nousi esiin viisi keskeistä teemaa: oman kulttuurin merkitys identiteetille, uskonto ja maailmankatsomus, kieli identiteetin rakentaja, ei koskaan tarpeeksi suomalainen ja ympäristön vaikutus identiteetin rakentumiseen. Tulokset osoittivat, että identiteetti muotoutuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa oman taustan, yhteiskunnan odotusten ja yksilöllisten kokemusten välillä. Useat haastateltavista kuvasivat, kuinka ulkopuolisuus vaikuttivat heidän kokemuksiinsa itsestään ja yhteiskuntaan kuulumisesta. Vaikka kaikki tutkimukseen osallistuvat kokivat integroituneensa osaksi suomalaista yhteiskuntaa, he kokivat ristiriitaisia
Tutkimuksen johtopäätöksissä korostui intersektionaalisen näkökulman tärkeys sekä jatkotutkimuksen tarpeellisuus, sillä työtä maahanmuuton eteen ja siihen suhtautumiseen on vielä kehitettävää. Tutkimus toi esille, miten identiteetin kehitykseen vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa etnisyys, sukupuoli ja maahanmuuttajatausta. Se korostaa tarvetta yhteiskunnalliselle muutokselle kohti tasa-arvoisempaa ja sosiaalisesti turvallista ympäristöä, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kohdatuksi yksilönä, eikä vain taustansa edustajana.
Aineisto koostui kuuden 27–35-vuotiaan ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan haastatteluista ja tutkielma toteutui kvalitatiivisin menetelmin. Kaikki haastateltavat olivat korkeasti koulutettuja tai akateemisesti suuntautuneita. Tutkielman analyysimenetelmäksi valikoitui Braunin ja Clarkin reflektiivinen temaattinen analyysi. Teoreettisessa viitekehyksessä oleellisessa roolissa oli esimerkiksi Stuart Hallin (1999), Charles Taylorin (1995) ja ym. käsitykset identiteetistä ja sen kehittymisestä. Heidän lisäksensä tutkimuksessa oleelliseksi nousi akkulturaatioteoria, jossa avataan yksilöiden eri kotoutumistasoja ja Kimberlé Crenshawn (1989) intersektionaalinen näkökulma aineiston analyysivaiheessa.
Tuloksista nousi esiin viisi keskeistä teemaa: oman kulttuurin merkitys identiteetille, uskonto ja maailmankatsomus, kieli identiteetin rakentaja, ei koskaan tarpeeksi suomalainen ja ympäristön vaikutus identiteetin rakentumiseen. Tulokset osoittivat, että identiteetti muotoutuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa oman taustan, yhteiskunnan odotusten ja yksilöllisten kokemusten välillä. Useat haastateltavista kuvasivat, kuinka ulkopuolisuus vaikuttivat heidän kokemuksiinsa itsestään ja yhteiskuntaan kuulumisesta. Vaikka kaikki tutkimukseen osallistuvat kokivat integroituneensa osaksi suomalaista yhteiskuntaa, he kokivat ristiriitaisia
Tutkimuksen johtopäätöksissä korostui intersektionaalisen näkökulman tärkeys sekä jatkotutkimuksen tarpeellisuus, sillä työtä maahanmuuton eteen ja siihen suhtautumiseen on vielä kehitettävää. Tutkimus toi esille, miten identiteetin kehitykseen vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa etnisyys, sukupuoli ja maahanmuuttajatausta. Se korostaa tarvetta yhteiskunnalliselle muutokselle kohti tasa-arvoisempaa ja sosiaalisesti turvallista ympäristöä, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kohdatuksi yksilönä, eikä vain taustansa edustajana.