”Mihinkähän lokeroon tämän nyt laittais?” : Sairaanhoitajien kokemukset suomenkielisen Nu-DESC-mittarin käyttökelpoisuudesta aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä sekavuustilassa

Abstract

Joka neljäs ihminen sairastuu elämänsä aikana aivoverenkiertohäiriöön. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneista noin 10–30 % kehittyy tarkkaavaisuuden, keskittymisen ja muistin ongelmia, mikä voi johtaa sekavuustilaan. Sekavuustila lisää kuolleisuuden riskiä ja heikentää potilaiden kognitiivisia kykyjä pitkällä aikavälillä. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden toipumisen tukemiseksi hoitajat tarvitsevat käyttökelpoisen mittarin sekavuustilan tunnistamiseen ja seurantaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sairaanhoitajien kokemuksia Nu-DESC-mittarin käyttökelpoisuudesta sekavuustilan arvioinnissa aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Nu-DESC-mittarin käyttökelpoisuudesta sairaanhoitajien työssä sekä tunnistaa kehityskohteita sekavuustilan varhaisessa havaitsemisessa ja hoidon tehostamisessa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla potilailla. Hyvinvointialueen aivoverenkiertohäiriöpotilaita hoitavilta osastoilta (n = 2) rekrytoitiin tutkimukseen halukkaita sairaanhoitajia. Sairaanhoitajat käyttivät Nu-DESC-mittaria kahden viikon ajan. Tämän jälkeen sairaanhoitajilta (n=7) kerättiin parihaastatteluissa (n=4) käyttökokemuksia Nu-Desc-mittarista puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineisto analysointiin reflektiivisellä temaattisella analyysillä. Hoitajien kokemuksista Nu-DESC-mittarin käyttökelpoisuudesta muodostettiin neljä pääteemaa: ”selkeys kutsuu käyttöön” – Nu-DESC-mittarin ominaisuudet, jotka vaikuttivat mittarin käyttökokemukseen osana hoitotyötä; ”mittari rutiinin reunalla” – miten mittari voidaan ottaa intuition rinnalle hoitajan kliinisen arvion tueksi; ”mittari yhteisen ymmärryksen rakentajana” – miten mittari tukee ammattilaisten välistä kommunikointia, potilaan arviointia sekä hoitoprosessia; ”kun arjen oireet peittävät poikkeavan” – aivoverenkiertohäiriön vaikutus sekavuustilan havainnointiin sekä sekavuustilan oireiden moninaisuus aivoverenkiertohäiriöpotilaalla. Teemat korostavat sitä, että vaikka sairaanhoitajat kokivat Nu-DESC-mittarin nopeaksi täyttää ja ymmärrettäväksi, voivat aivoverenkiertohäiriön oireet tai epävarmuus hoitosuunnitelmasta haastaa mittarin käyttöä ja tehdä käyttökokemuksesta epämukavan. Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen sekavuustila on vakava ongelma, joka tulisi olla erotettavissa aivoverenkiertohäiriöpotilaan normaalista toipumisprosessista ja siihen kuuluvista oireista. Validoitu mittari voi tukea hoitajia viestinnässä ja potilaan hoidossa, mutta laajamittaisen käyttöönoton tiellä on useita esteitä. Jotta mittarin käyttöönotto olisi onnistunut, sen on oltava helposti saatavilla, helppo muistaa ja saumattomasti integroitavissa hoitotyön rutiineihin.

One in four people will experience a stroke in their lifetime. Among stroke survivors, 10%–30% develop delirium, characterized by problems with attention, focus, and memory. Delirium increases the risk of mortality and long-term cognitive decline. To improve patient outcomes, nurses need an acceptable and practical tool to detect and monitor delirium. This study aimed to explore the usability of the Nursing Delirium Screening Scale (Nu-DESC) in post-stroke rehabilitation settings by examining nurses’ experiences using the scale. The research objective was to describe how nurses perceive the usability of the Nu-DESC scale in the care of stroke patients and to identify the factors influencing its usefulness and applicability in their work. Over a two-week period, nurses used the Nu-DESC scale to assess stroke patients for delirium. Afterwards, semistructured thematic interviews were conducted to gather their experiences. The data was analyzed using reflexive thematic analysis. Four main themes considering the experiences of nurses using Nu-DESC scale and its acceptability were formed: “Clarity promotes usability” – Nurses’ experiences using the scale and how its characteristics influenced their acceptance of it. “Between habit and the scale” – Factors affecting the scale acceptability in clinical setting. “The scale as a tool for fostering shared clinical understanding” – How the scale supports communication and contributes to improved patient care. The final theme was “When the everyday symptoms mask the atypical” – How stroke patients' characteristics impact the usability of the tool. Themes highlight that while the Nu-DESC scale was perceived as quick to complete and easy to understand, its use sometimes left nurses feeling uncertain about the care plan and how to differentiate delirium symptoms from stroke-related symptoms. Delirium in stroke patients is a complex condition that can be hard to distinguish from normal recovery process. A standardized screening tool can support nurses in communication and patient care, but several barriers must be addressed for widespread adoption. For successful implementation, the tool must be easily accessible, simple to remember, and seamlessly integrated into nursing routines.