Vastavalmistuneiden hoitajien resilienssi ikääntyneiden hoitotyössä
Soini-Koskinen, Elina (2025-05-12)
Vastavalmistuneiden hoitajien resilienssi ikääntyneiden hoitotyössä
(12.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064028
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064028
Tiivistelmä
Vastavalmistuneen hoitajan resilienssi kehittyy hoitajan siirtyessä opiskelijasta ammattilaiseksi, ja siihen vaikuttavat sekä henkilökohtaiset että organisaatioon liittyvät tekijät. Resilienssin edistäminen juuri uran alussa on merkityksellistä sekä työhyvinvoinnin että alalla pysymisen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vastavalmistuneiden hoitajien resilienssiä ikääntyneiden hoitotyössä ja resilienssiin mahdollisesti yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä yksilöiden ja työyhteisöjen resilienssiä lisääviä käytänteitä ja johtamistapoja ikääntyneiden palveluiden toimintayksiköissä.
Tutkimusasetelmana oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto oli kerätty kansallisena sähköisenä REDCap-kyselynä huhtikuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. Tutkimukseen otettiin mukaan uransa alussa olevat ikääntyneiden palveluissa työskentelevät hoitajat, jotka olivat valmistuneet lähi- tai sairaanhoitajaksi enintään kolme vuotta aiemmin ja toimivat ikääntyneiden palveluissa työsuhteisina työntekijöinä (n=262). Tutkimusaineistona oli viisi taustakysymystä, resilienssiä mittaava Brief Resilience Scale (BRS) -mittari (© Smith ym. 2008), fyysistä työkykyä mittaava kysymys sekä kysymykset omien arvojen ja ammatin sekä organisaation arvojen yhteneväisyydestä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Vastavalmistuneiden hoitajien resilienssi oli kohtalainen. Iällä, työkokemuksella tai työskentely-ympäristöllä ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä resilienssiin. Sen sijaan fyysisellä työkyvyllä todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys resilienssiin; mitä paremmaksi hoitaja arvioi fyysisen työkykynsä, sitä korkeampi oli hänen resienssinsä. Myös hoitajan omien arvojen yhteneväisyydellä ammatin ja organisaation arvojen kanssa oli tilastollisesti merkitsevä yhteys resilienssiin; mitä enemmän hoitaja koki omat arvonsa yhteneviksi ammatin ja organisaation arvojen kanssa, sitä korkeampi oli hänen resilienssinsä.
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä resilienssin lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä ikääntyneiden hoitotyössä. Tulosten perusteella toimenpiteiden tulisi keskittyä hoitajien fyysistä työkykyä lisääviin interventioihin sekä arvoista käytävän keskustelun lisäämiseen. Työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien interventioiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioida systemaattisesti mittaamalla resilienssiä ennen interventiota ja intervention käyttöönoton jälkeen. The resilience of newly graduated nurses develops as they transition from students to professionals and is influenced by both individual and organizational factors. Promoting resilience at the beginning of a nursing career is significant for both occupational well-being and retention in the profession. The purpose of this study was to analyze the resilience of newly graduated nurses in the context of older people nursing and to identify factors potentially associated with resilience. The aim was to generate knowledge that can be utilized in the development of practices and leadership strategies that enhance the resilience of individuals and work communities within units providing services for the elderly.
The study employed a descriptive cross-sectional design, with data collected nationally via an electronic REDCap survey between April 2023 and March 2024. The study included nurses working in older people nursing at the start of their careers who had graduated as practical or registered nurses no more than three years earlier and were employed in elderly care (n = 262). The data consisted of five background questions, the Brief Resilience Scale (BRS, © Smith et al., 2008) to measure resilience, one question assessing physical work ability, and questions concerning the alignment of personal values with both professional and organizational values. The data were analyzed statistically.
The resilience of newly graduated nurses was found to be moderate. No statistically significant association was identified between resilience and age, work experience, or work environment. However, physical work ability was positively and significantly associated with resilience: the better nurses rated their physical work ability, the higher their resilience. Likewise, a statistically significant association was found between value alignment and resilience: the more nurses felt that their personal values aligned with the values of the profession and the organization, the higher their resilience.
The findings of this study can be used to inform the development of interventions aimed at strengthening resilience in older people nursing. Based on the results, such interventions should focus on enhancing nurses' physical work ability and increasing dialogue around values. The effectiveness of interventions targeting improved occupational well-being could be systematically evaluated by measuring resilience before and after the implementation of the intervention.
Tutkimusasetelmana oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto oli kerätty kansallisena sähköisenä REDCap-kyselynä huhtikuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. Tutkimukseen otettiin mukaan uransa alussa olevat ikääntyneiden palveluissa työskentelevät hoitajat, jotka olivat valmistuneet lähi- tai sairaanhoitajaksi enintään kolme vuotta aiemmin ja toimivat ikääntyneiden palveluissa työsuhteisina työntekijöinä (n=262). Tutkimusaineistona oli viisi taustakysymystä, resilienssiä mittaava Brief Resilience Scale (BRS) -mittari (© Smith ym. 2008), fyysistä työkykyä mittaava kysymys sekä kysymykset omien arvojen ja ammatin sekä organisaation arvojen yhteneväisyydestä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.
Vastavalmistuneiden hoitajien resilienssi oli kohtalainen. Iällä, työkokemuksella tai työskentely-ympäristöllä ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä resilienssiin. Sen sijaan fyysisellä työkyvyllä todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys resilienssiin; mitä paremmaksi hoitaja arvioi fyysisen työkykynsä, sitä korkeampi oli hänen resienssinsä. Myös hoitajan omien arvojen yhteneväisyydellä ammatin ja organisaation arvojen kanssa oli tilastollisesti merkitsevä yhteys resilienssiin; mitä enemmän hoitaja koki omat arvonsa yhteneviksi ammatin ja organisaation arvojen kanssa, sitä korkeampi oli hänen resilienssinsä.
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä resilienssin lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä ikääntyneiden hoitotyössä. Tulosten perusteella toimenpiteiden tulisi keskittyä hoitajien fyysistä työkykyä lisääviin interventioihin sekä arvoista käytävän keskustelun lisäämiseen. Työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien interventioiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioida systemaattisesti mittaamalla resilienssiä ennen interventiota ja intervention käyttöönoton jälkeen.
The study employed a descriptive cross-sectional design, with data collected nationally via an electronic REDCap survey between April 2023 and March 2024. The study included nurses working in older people nursing at the start of their careers who had graduated as practical or registered nurses no more than three years earlier and were employed in elderly care (n = 262). The data consisted of five background questions, the Brief Resilience Scale (BRS, © Smith et al., 2008) to measure resilience, one question assessing physical work ability, and questions concerning the alignment of personal values with both professional and organizational values. The data were analyzed statistically.
The resilience of newly graduated nurses was found to be moderate. No statistically significant association was identified between resilience and age, work experience, or work environment. However, physical work ability was positively and significantly associated with resilience: the better nurses rated their physical work ability, the higher their resilience. Likewise, a statistically significant association was found between value alignment and resilience: the more nurses felt that their personal values aligned with the values of the profession and the organization, the higher their resilience.
The findings of this study can be used to inform the development of interventions aimed at strengthening resilience in older people nursing. Based on the results, such interventions should focus on enhancing nurses' physical work ability and increasing dialogue around values. The effectiveness of interventions targeting improved occupational well-being could be systematically evaluated by measuring resilience before and after the implementation of the intervention.