Ympäristömuuttujien ja hoitotoimien vaikutus uhanalaisen tummaverkkoperhosen isäntäkasviin - lehtovirmajuureen (Valeriana excelsa) Pirkanmaalla

Abstract

Elinympäristökato uhkaa nykypäivänä monia lajeja. Elinympäristöjen vähenemisen syinä ovat esimerkiksi ihmisen aiheuttamat maankäytön muutokset sekä ilmastonmuutos. Kuitenkin myös luonnolliset ilmiöt, kuten sukkessio, uhkaavat tiettyjen lajien menestystä. Erityisesti tämä koskee varhaisen sukkession lajeja, kuten monia perhosia sekä niittykasveja. Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on erittäin uhanalainen päiväperhonen, jota esiintyy Suomessa Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueilla. Laji viihtyy avoimilla, kosteilla niityillä ja umpeenkasvu uhkaa sen selviämistä. Tummaverkkoperhosen toukat käyttävät ravintokasvinaan ainoastaan lehtovirmajuurta (Valeriana excelsa). Perhosen riippuvuus lehtovirmajuuresta tekeekin siitä alttiin elinympäristöjen kokemille muutoksille, sillä lehtovirmajuuren menestymisellä on suora yhteys myös perhosen menestymiseen. Jotta tummaverkkoperhosta voidaan suojella tehokkaammin, on tärkeää hankkia lisätietoa sen isäntäkasvista ja tätä kautta myös perhosen ja kasvin elinympäristövaatimuksista. Tummaverkkoperhosen suojelun ja tutkimuksen eteen on nähty paljon vaivaa. Isäntäkasvin - lehtovirmajuuren - elinvaatimuksiin liittyvät tiedot ovat kuitenkin yhä puutteelliset, ja siksi halusinkin tutkielmassani tutustua aiheeseen tarkemmin. Aineistoni käsittää Pirkanmaan 145 tummaverkkoperhosniittyä, joihin liittyen keräsin tiedot erinäisistä ympäristömuuttujista (mm. sukkessio, pintamaalaji, topografia). Lisäksi selvitin, miten perhosniittyihin kohdistetut hoitotoimet (puuvartisen kasvillisuuden poisto) vaikuttavat lehtovirmajuureen. Tulosteni perusteella niityn sukkessiovaihe vaikuttaa kasvin runsauteen siten, että avoimet alueet lisäävät kasvin runsautta, ja pensaikkoinen sukkessiovaihe puolestaan heikentää sitä. Lisäksi lehtovirmajuurta esiintyy runsaammin, kun niityllä ja sen välittömässä läheisyydessä on eloperäisiä maalajeja ja heikommin maalajien ollessa saviperäisiä. Alueen topografialla tai niityn koolla ei vaikuta olevan vaikutusta kasvin runsauteen tai esiintyvyyteen. Hoitotoimien suhteen selvisi, että kasvia esiintyy runsaammin, kun niityn avoimena pidetyn alueen osuus on suurempi. Viimeisimmästä hoitokerrasta kulunut aika vuosissa puolestaan näkyy kasvin runsauden heikkenemisenä. Tuloksiani voidaan käyttää tulevaisuudessa hyödyksi, kun suunnitellaan olemassa olevien niittyjen hoitotoimia tai harkitaan uusien niittyjen perustamista.

False heath fritillary (Melitaea diamina) is an endangered butterfly occurring in the Pirkanmaa and South Ostrobothnia regions in Finland. It lives in open meadows and is threatened by habitat overgrowth and succession. The species is also dependent on a single host plant, Valeriana excelsa, on which it oviposits monophagous larvae to feed on the plant. Due to this dependency, M. diamina is vulnerable to changes in its environment and changes in the abundance of V. excelsa. To be able to protect M. diamina, it is important to better understand the habitat requirements of its host plant. I used data of 145 meadows known to have history with M. diamina and V. excelsa in the Pirkanmaa region and combined environmental information (e.g., successional stage, soil type, topography) and management data to explore how they affect the abundance and occurrence of V. excelsa. I discovered that the abundance of V. excelsa was reduced by a successional stage consisting mostly of shrubs, while an early successional stage with open areas enhanced it. I also found that the plant species was more abundant in organic soil types and less abundant in clay soils. However, topography in the area did not have an effect on the plant. Considering the management activities, keeping the meadows open by regularly removing woody vegetation is beneficial for the plant. These results can be utilized when planning management activities for the existing meadows or when considering the establishment of new meadows for the butterfly in the Pirkanmaa region.