Sosiodemografisten tekijöiden yhteys koettuun sosiaaliseen tukeen COVID19-pandemian aikana suomalaisilla 18–28-vuotiailla opiskelijoilla
Kaihlamäki, Elisa (2025-05-14)
Sosiodemografisten tekijöiden yhteys koettuun sosiaaliseen tukeen COVID19-pandemian aikana suomalaisilla 18–28-vuotiailla opiskelijoilla
(14.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065149
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065149
Tiivistelmä
COVID19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet vaikuttivat globaalisti sekä heikensivät väestön mielenterveyttä ja loivat uusia haasteita ihmisten elämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 18-28-vuotiaiden opiskelijoiden koettua sosiaalista tukea ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä COVID19-pandemian aikana. Tässä korrelatiivisessa poikkileikkaustutkimuksessa analysoitiin kansainvälisen verkossa toteutetun kyselytutkimuksen suomalaisia 18-28-vuotiaita opiskelijoita koskevaa otosta (n=1371). Tutkimuksella vastattiin kysymyksiin siitä, kuinka 18–28-vuotiaat suomalaiset opiskelijat ovat kokeneet sosiaalisen tuen COVID19-pandemian aikana ja ovatko sosiodemografiset tekijät yhteydessä koettuun sosiaaliseen tukeen.
Koettua sosiaalista tukea mitattiin sosiaalisen tuen mittarilla (Social Provision Scale), jossa oli kymmenen väittämää. Tutkimusaineisto analysoitiin yhteistyössä tilastotieteen asiantuntijan kanssa, ja se keskittyi Suomessa asuvien vastaajien sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiin koettuun sosiaaliseen tukeen. Taustamuuttujia yhdisteltiin analyysivaiheessa pienten ryhmäkokojen vuoksi. Analyysissä käytettiin Kruskal–Wallis-testiä ja tilastollisesti merkitsevien erojen kohdalla Dunnin post hoc -parivertailutestiä. Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä.
Vastaajat kokivat yleisesti sosiaalista tukea melko vahvasti. Naiset raportoivat enemmän sosiaalista tukea kuin miehet ja muut sukupuoliryhmä. Sen lisäksi korkeampi koulutustaso oli yhteydessä vahvempaan koettuun tukeen, mutta vastaajan äidin koulutustaustalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Siviilisäädyn osalta naimisissa/avoliitossa olevat kokivat enemmän tukea kuin sinkut/yksinasuvat, joilla oli myös enemmän vaihtelua vastauksissa. Riskiryhmään kuuluminen (itse tai läheinen) ei ollut yhteydessä koettuun sosiaaliseen tukeen. Epävarmuus riskiryhmään kuulumisesta taas oli yhteydessä alhaisempaan tuen kokemukseen.
Tämä tutkimus osoittaa, että sosiodemografisilla tekijöillä, kuten siviilisäädyllä, sukupuolella ja koulutustaustalla, oli yhteys suomalaisten nuorten aikuisten kokemaan sosiaaliseen tukeen COVID-19-pandemian aikana. Nämä tekijät on tärkeää huomioida tulevassa tutkimuksessa ja pandemioihin liittyvässä päätöksenteossa. The COVID-19 pandemic and the related restrictions had a global impact, weakening mental health across populations and creating new challenges in people's lives. The aim of this study was to examine the perceived social support and related factors among Finnish students aged 18–28 during the COVID-19 pandemic. This correlational cross-sectional study analyzed data from the Finnish subsample (n=1371) of an international online survey. The study addressed questions about how Finnish students aged 18–28 experienced social support during the pandemic and whether sociodemographic factors were associated with their perceived support.
Perceived social support was measured using the Social Provision Scale, which included ten statements. The data analysis was conducted in collaboration with a statistical expert and focused on associations between sociodemographic variables and perceived social support among respondents living in Finland. Background variables were grouped during the analysis phase due to small subgroup sizes. The Kruskal–Wallis test was used to examine group differences, and Dunn’s post hoc test was applied when statistically significant differences were found. The relationships between the variables were also examined using logistic regression analysis.
Overall, respondents reported a relatively strong social support. Women reported higher levels of social support than men and other gender groups, with statistically significant differences observed between genders. In addition, a higher level of education was associated with stronger perceived support, while the respondent’s mother's educational background showed no significant association. Regarding marital status, those who were married or in a relationship reported more support than single/living-alone individuals, who also showed greater variability in their responses. Belonging to a risk group (self or close one) was not associated with perceived social support, but uncertainty about risk group status was linked to lower perceived support.
This study demonstrates that sociodemographic factors—such as marital status, gender, and educational background—are associated with the perceived social support of young Finnish adults during the COVID-19 pandemic. These factors should be taken into account in future research and in decision-making related to pandemics.
Koettua sosiaalista tukea mitattiin sosiaalisen tuen mittarilla (Social Provision Scale), jossa oli kymmenen väittämää. Tutkimusaineisto analysoitiin yhteistyössä tilastotieteen asiantuntijan kanssa, ja se keskittyi Suomessa asuvien vastaajien sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiin koettuun sosiaaliseen tukeen. Taustamuuttujia yhdisteltiin analyysivaiheessa pienten ryhmäkokojen vuoksi. Analyysissä käytettiin Kruskal–Wallis-testiä ja tilastollisesti merkitsevien erojen kohdalla Dunnin post hoc -parivertailutestiä. Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä.
Vastaajat kokivat yleisesti sosiaalista tukea melko vahvasti. Naiset raportoivat enemmän sosiaalista tukea kuin miehet ja muut sukupuoliryhmä. Sen lisäksi korkeampi koulutustaso oli yhteydessä vahvempaan koettuun tukeen, mutta vastaajan äidin koulutustaustalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Siviilisäädyn osalta naimisissa/avoliitossa olevat kokivat enemmän tukea kuin sinkut/yksinasuvat, joilla oli myös enemmän vaihtelua vastauksissa. Riskiryhmään kuuluminen (itse tai läheinen) ei ollut yhteydessä koettuun sosiaaliseen tukeen. Epävarmuus riskiryhmään kuulumisesta taas oli yhteydessä alhaisempaan tuen kokemukseen.
Tämä tutkimus osoittaa, että sosiodemografisilla tekijöillä, kuten siviilisäädyllä, sukupuolella ja koulutustaustalla, oli yhteys suomalaisten nuorten aikuisten kokemaan sosiaaliseen tukeen COVID-19-pandemian aikana. Nämä tekijät on tärkeää huomioida tulevassa tutkimuksessa ja pandemioihin liittyvässä päätöksenteossa.
Perceived social support was measured using the Social Provision Scale, which included ten statements. The data analysis was conducted in collaboration with a statistical expert and focused on associations between sociodemographic variables and perceived social support among respondents living in Finland. Background variables were grouped during the analysis phase due to small subgroup sizes. The Kruskal–Wallis test was used to examine group differences, and Dunn’s post hoc test was applied when statistically significant differences were found. The relationships between the variables were also examined using logistic regression analysis.
Overall, respondents reported a relatively strong social support. Women reported higher levels of social support than men and other gender groups, with statistically significant differences observed between genders. In addition, a higher level of education was associated with stronger perceived support, while the respondent’s mother's educational background showed no significant association. Regarding marital status, those who were married or in a relationship reported more support than single/living-alone individuals, who also showed greater variability in their responses. Belonging to a risk group (self or close one) was not associated with perceived social support, but uncertainty about risk group status was linked to lower perceived support.
This study demonstrates that sociodemographic factors—such as marital status, gender, and educational background—are associated with the perceived social support of young Finnish adults during the COVID-19 pandemic. These factors should be taken into account in future research and in decision-making related to pandemics.