Yhteiskunnallisen aktiivisuuden yhteys koronavirusta koskeviin uskomuksiin väestökyselyllä mitattuna
Haaranen, Hilla (2025-05-14)
Yhteiskunnallisen aktiivisuuden yhteys koronavirusta koskeviin uskomuksiin väestökyselyllä mitattuna
(14.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064705
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064705
Tiivistelmä
Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa yhteiskunnallisen aktiivisuuden yhteyttä ihmisten taipumukseen uskoa koronavirukseen liittyviä salaliittoteorioita ja misinformaatiota. Yhteiskunnallisella aktiivisuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa erinäisin tavoin yhteiskuntaan, hallintoelimiin ja itselle merkityksellisiin asioihin. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden yhteyttä koronavirususkomuksiin tutkitaan, sillä molemmat muuttujat linkittyvät vahvasti ihmisen kontrollintunteeseen. Tiedetään aiemman tutkimustiedon valossa, että yhteiskunnallinen aktiivisuus on yhteydessä voimakkaampaan kontrollintunteeseen, kun taas alhainen kontrollintunne lisää ihmisten taipumusta uskoa salaliittoteorioihin ja misinformaatioon. Tutkimuksessa otettiin huomioon vastaajien koulutustausta, ikä ja sukupuoli.
Tutkielman data perustuu Fostering Finnish Science Capital -tutkimushankkeen (FINSCI) Suomessa toteutettuun väestökyselyyn, joka lähetettiin satunnaisotannalla 5000:lle Suomessa asuvalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 1132 ihmistä ja lopullisiin analyyseihin otettiin mukaan 937 tutkittavaa. Yhteiskunnallista aktiivisuutta mitattiin Nuorisobarometrista (Ehrman ym., 2013) poimituilla väitteillä, jotka kartoittivat kolmea yhteiskunnallista vaikuttamisen tapaa: äänestyskäyttäytymistä, kansalaisaktivismia ja arkisia vaikuttamisen keinoja. Taipumusta uskoa koronaan liittyviin salaliittoteorioihin ja misinformaatioon mitattiin 17 uskomusväittämällä, jotka oli muodostettu FINSCI-tutkimushankkeeseen osallistuneen asiantuntijan tekemän työn pohjalta (Kaakinen ym., 2024). Väitteiden todenperäisyyteen uskomista arvioitiin seitsemänportaisella Likert-asteikolla.
Tämän pro gradu -tutkielman tulosten perusteella näyttäisi siltä, että yhteiskunnallisen aktiivisuuden tyyleistä äänestäminen on yhteydessä alhaisempaan taipumukseen uskoa koronaan liittyviin salaliittoteorioihin ja misinformaatioon. Sen sijaan kansalaisaktivismi ja arkiset vaikuttamisen keinot eivät näyttäisi olevan yhteydessä uskomustaipumukseen. Tulos tukee osittain aiempia tutkimuksia. Yhteys äänestämisen ja uskomustaipumuksen välillä löytyi myös silloin, kun vastaajien koulutustausta, ikä ja sukupuoli otettiin huomioon. Taustamuuttujista koulutustaustalla on yhteys uskomustaipumukseen. Korkeampi koulutustausta on yhteydessä alhaisempaan taipumukseen uskoa koronaan liittyviä salaliittoteorioita ja misinformaatiota, kun taas alhaisempi koulutus on yhteydessä korkeampaan uskomustaipumukseen.
Tutkimustulosten perusteella yhteiskunnallisella aktiivisuudella on yhteys uskomustaipumukseen. Yhteys selittyy mahdollisesti kontrollintunteella. Tulosten perusteella äänestyskäyttäytymiseltään aktiiviset ihmiset uskovat vähemmän koronaan liittyviä uskomuksia. Tätä yhteyttä on tärkeää tutkia tulevaisuudessa lisää. Mahdollisesti ihmisten äänestyskäyttäytymistä tukemalla ja siihen kannustamalla voidaan vaikuttaa ihmisten taipumukseen uskoa terveydelle haitallisia salaliittoteorioita ja misinformaatiota, sekä samalla uskomustaipumuksesta seuraaviin haitallisiin lieveilmiöihin.
Tutkielman data perustuu Fostering Finnish Science Capital -tutkimushankkeen (FINSCI) Suomessa toteutettuun väestökyselyyn, joka lähetettiin satunnaisotannalla 5000:lle Suomessa asuvalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 1132 ihmistä ja lopullisiin analyyseihin otettiin mukaan 937 tutkittavaa. Yhteiskunnallista aktiivisuutta mitattiin Nuorisobarometrista (Ehrman ym., 2013) poimituilla väitteillä, jotka kartoittivat kolmea yhteiskunnallista vaikuttamisen tapaa: äänestyskäyttäytymistä, kansalaisaktivismia ja arkisia vaikuttamisen keinoja. Taipumusta uskoa koronaan liittyviin salaliittoteorioihin ja misinformaatioon mitattiin 17 uskomusväittämällä, jotka oli muodostettu FINSCI-tutkimushankkeeseen osallistuneen asiantuntijan tekemän työn pohjalta (Kaakinen ym., 2024). Väitteiden todenperäisyyteen uskomista arvioitiin seitsemänportaisella Likert-asteikolla.
Tämän pro gradu -tutkielman tulosten perusteella näyttäisi siltä, että yhteiskunnallisen aktiivisuuden tyyleistä äänestäminen on yhteydessä alhaisempaan taipumukseen uskoa koronaan liittyviin salaliittoteorioihin ja misinformaatioon. Sen sijaan kansalaisaktivismi ja arkiset vaikuttamisen keinot eivät näyttäisi olevan yhteydessä uskomustaipumukseen. Tulos tukee osittain aiempia tutkimuksia. Yhteys äänestämisen ja uskomustaipumuksen välillä löytyi myös silloin, kun vastaajien koulutustausta, ikä ja sukupuoli otettiin huomioon. Taustamuuttujista koulutustaustalla on yhteys uskomustaipumukseen. Korkeampi koulutustausta on yhteydessä alhaisempaan taipumukseen uskoa koronaan liittyviä salaliittoteorioita ja misinformaatiota, kun taas alhaisempi koulutus on yhteydessä korkeampaan uskomustaipumukseen.
Tutkimustulosten perusteella yhteiskunnallisella aktiivisuudella on yhteys uskomustaipumukseen. Yhteys selittyy mahdollisesti kontrollintunteella. Tulosten perusteella äänestyskäyttäytymiseltään aktiiviset ihmiset uskovat vähemmän koronaan liittyviä uskomuksia. Tätä yhteyttä on tärkeää tutkia tulevaisuudessa lisää. Mahdollisesti ihmisten äänestyskäyttäytymistä tukemalla ja siihen kannustamalla voidaan vaikuttaa ihmisten taipumukseen uskoa terveydelle haitallisia salaliittoteorioita ja misinformaatiota, sekä samalla uskomustaipumuksesta seuraaviin haitallisiin lieveilmiöihin.