Liikuntaa edistävät toimet suomalaisissa peruskouluissa : koulujen ominaispiirteiden ja liikunnanedistämisaktiivisuuden yhteys
Ilmanen, Heta (2025-05-15)
Liikuntaa edistävät toimet suomalaisissa peruskouluissa : koulujen ominaispiirteiden ja liikunnanedistämisaktiivisuuden yhteys
(15.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063884
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063884
Tiivistelmä
Peruskouluilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata, millaisia ja kuinka laajasti liikuntaa edistäviä toimia suomalaisissa peruskouluissa on toteutettu. Lisäksi tarkoituksena on analysoida koulujen ominaispiirteiden yhteyksiä koulujen liikunnanedistämisaktiivisuuteen.
Tutkielman aineistona hyödynnettiin TEAviisarin peruskoulujen tiedonkeruun vuoden 2021 tuloksia (n = 1810 koulua). TEAviisari on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä kansallisesti edustava terveydenedistämisaktiivisuuden vertailutietojärjestelmä. Tiedonkeruulomakkeen täyttivät koulun rehtorit yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa. TEAviisarin peruskoulutiedonkeruun tuloksista hyödynnettiin koulua kuvaavia tietoja ja liikuntaa edistäviä toimia käsittelevien kysymysten vastauksia. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelman versiolla 29. Koulujen ominaispiirteiden ja liikuntaa edistävien toimien kuvaamiseen käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä. Koulujen liikunnanedistämisaktiivisuutta (0–5) kuvattiin summamuuttujalla, joka perustui toteutettuihin toimiin. Koulujen ominaispiirteiden ja liikunnanedistämisaktiivisuustasojen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ANOVA:lla, Welch’s ANOVA:lla ja kahden otoksen t-testillä. Hyvinvointialueiden osalta käytettiin kuvailevia menetelmiä. Analyysiä täydennettiin lineaarisella mallilla, jonka avulla tutkittiin kuinka koulujen eri ominaispiirteet yhdessä selittävät liikuntaa edistävien toimien toteuttamista.
Eniten liikuntaa edistävistä toimista oli toteutettu liikkumiseen innostavan koulun pihan (84 %) ja vähiten vertaisliikuttajien kouluttamisen muodossa (50 %). Valtaosa kouluista (80 %) toteutti 3–5 liikuntaa edistävää toimea, kun taas joka viidennessä koulussa toimia oli toteutettu 0–2. Koulujen ominaispiirteiden ja liikunnanedistämisaktiivisuuden vertailussa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja. Liikuntaa edistäviä toimia toteutettiin vähemmän maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa verrattuna suuriin kaupunkeihin, yläkouluissa verrattuna ala- ja yhtenäiskouluihin, alle 50 oppilaan kouluissa verrattuna kaikkiin sitä suurempiin koulun kokoihin sekä ruotsinkielisissä kouluissa verrattuna suomenkielisiin. Hyvinvointialueiden osalta havaittiin, että vähiten toimia oli toteutettu Helsingin, Itä- ja Länsiuudenmaan sekä Lapin hyvinvointialueilla. Lineaarisen mallin mukaan koulujen liikunnanedistämisaktiivisuustaso oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kaikkiin muihin ominaispiirteisiin paitsi kuntaryhmään. Tilastollisesti merkitseviä eroja lineaarisen mallin mukaan havaittiin koulutyypin osalta ala- ja yläkoulun sekä yhtenäis- ja yläkoulun välillä. Koulun koon osalta havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja alle 50 oppilaan ja kolmen suurimman koulun koon, ja myös 50–99 ja 100–299 sekä 500 tai yli oppilaan koulun väliltä. Opetuskielen osalta myös lineaarisen mallin mukaan ruotsinkielisissä kouluissa liikunnanedistämisaktiivisuus oli alhaisempi. Lineaarisen mallin selitysaste oli 16,2 %.
Kokonaisuudessaan liikuntaa edistävien toimien toteutuksen tilanne oli vuonna 2021 suomalaisissa peruskouluissa hyvällä tasolla. Koulujen liikunnanedistämisaktiivisuustasoissa oli kuitenkin merkittävää vaihtelua koulujen välillä. Koulujen ominaispiirteillä havaittiin olevan yhteyksiä koulujen liikunnanedistämisaktiivisuuteen. Jatkotutkimusta tarvitaan liikuntaa edistävien toimien toteutuksesta laajemmin määritellyn käsitteen pohjalta, joka kattaa kaiken kouluissa tapahtuvan liikuntaa edistävän toiminnan. Koulujen ominaispiirteiden yhteyksiä liikunnanedistämisaktiivisuuteen olisi jatkossa hyödyllistä tarkastella tämän laajennetun määritelmän mukaisesti. Lisäksi jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, mitkä muut tekijät selittävät koulujen välisiä eroja liikunnanedistämisaktiivisuudessa. Comprehensive schools play a significant role in the health promotion of children and adolescents. The purpose of this thesis is to describe what types and to what extent physical activity (PA) promotion measures have been implemented in Finnish comprehensive schools and to examine the associations between school characteristics and PA promotion activity levels.
The study used data from the 2021 TEAviisari comprehensive school survey (n = 1810 schools). TEAviisari is a nationally representative Benchmarking System of Health Promotion Capacity-Building, maintained by Finnish Institute for Health and Welfare. The data collection questionnaire was completed by the school’s principal in collaboration with the student welfare team. The data included school background information and responses to questions on PA promotion. The data was analyzed using SPSS version 29. Descriptive statistical analysis was used to describe the characteristics of the schools and the PA-promoting measures. To identify the association between school characteristics and implemented PA-promoting measures, sum variables (0–5) were created based on the implemented PA-promoting measures. ANOVA, Welch’s ANOVA and two-sample t-test were used to analyze associations between school characteristics and levels of PA promotion. Descriptive methods were used for wellbeing services counties. The analysis was further extended by employing a linear model, aimed at determining how school characteristics collectively explain the implementation of PA-promoting measures.
Most of the PA-promoting measures took the form of a school playground that encourages PA (84 %), and the least, peer-led strategies (50 %). The majority of schools (80 %) implemented 3-5 PA promotion measures, while one in five implemented only 0-2. Statistically significant differences were found when comparing school characteristics and PA promotion levels. Fewer PA-promoting measures were implemented in rural and densely populated municipalities compered to larger cities, in secondary schools compared to other school types, in schools with fewer than 50 pupils compared to all larger school sizes, and in Swedish-language schools compared to Finnish-language schools. In wellbeing services counties, the least PA-promoting measures were implemented in Helsinki, Eastern and Western Uusimaa and Lapland. According to the linear model, the levels of PA promotion were statistically significantly associated with all other characteristics except municipality group. Statistically significant differences in the linear model were found for school type between primary and secondary schools and between comprehensive and secondary schools. For school size, there were differences between schools with fewer than 50 students and the three largest school sizes, and also between schools with 50–99 students and those with 100–299 and 500 or more students. In terms of language of instruction, the linear model also showed that Swedish-language schools had lower levels of PA promotion. The coefficient of determination of the linear model was 16.2%.
Overall, the implementation of PA promotion measures in Finnish comprehensive schools was at a good level in year 2021. However, there was considerable variation between schools in the levels of PA promotion. School characteristics were found to be associated with school PA promotion levels. Further research is needed on PA promotion measures based on a more broadly defined concept of all PA promotion in schools. It would be useful to examine the links between school characteristics and PA in line with this extended definition. Further research should also investigate what other factors explain differences in PA promotion measures between schools.
Tutkielman aineistona hyödynnettiin TEAviisarin peruskoulujen tiedonkeruun vuoden 2021 tuloksia (n = 1810 koulua). TEAviisari on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä kansallisesti edustava terveydenedistämisaktiivisuuden vertailutietojärjestelmä. Tiedonkeruulomakkeen täyttivät koulun rehtorit yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa. TEAviisarin peruskoulutiedonkeruun tuloksista hyödynnettiin koulua kuvaavia tietoja ja liikuntaa edistäviä toimia käsittelevien kysymysten vastauksia. Aineiston analyysi toteutettiin SPSS-ohjelman versiolla 29. Koulujen ominaispiirteiden ja liikuntaa edistävien toimien kuvaamiseen käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä. Koulujen liikunnanedistämisaktiivisuutta (0–5) kuvattiin summamuuttujalla, joka perustui toteutettuihin toimiin. Koulujen ominaispiirteiden ja liikunnanedistämisaktiivisuustasojen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ANOVA:lla, Welch’s ANOVA:lla ja kahden otoksen t-testillä. Hyvinvointialueiden osalta käytettiin kuvailevia menetelmiä. Analyysiä täydennettiin lineaarisella mallilla, jonka avulla tutkittiin kuinka koulujen eri ominaispiirteet yhdessä selittävät liikuntaa edistävien toimien toteuttamista.
Eniten liikuntaa edistävistä toimista oli toteutettu liikkumiseen innostavan koulun pihan (84 %) ja vähiten vertaisliikuttajien kouluttamisen muodossa (50 %). Valtaosa kouluista (80 %) toteutti 3–5 liikuntaa edistävää toimea, kun taas joka viidennessä koulussa toimia oli toteutettu 0–2. Koulujen ominaispiirteiden ja liikunnanedistämisaktiivisuuden vertailussa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja. Liikuntaa edistäviä toimia toteutettiin vähemmän maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa verrattuna suuriin kaupunkeihin, yläkouluissa verrattuna ala- ja yhtenäiskouluihin, alle 50 oppilaan kouluissa verrattuna kaikkiin sitä suurempiin koulun kokoihin sekä ruotsinkielisissä kouluissa verrattuna suomenkielisiin. Hyvinvointialueiden osalta havaittiin, että vähiten toimia oli toteutettu Helsingin, Itä- ja Länsiuudenmaan sekä Lapin hyvinvointialueilla. Lineaarisen mallin mukaan koulujen liikunnanedistämisaktiivisuustaso oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kaikkiin muihin ominaispiirteisiin paitsi kuntaryhmään. Tilastollisesti merkitseviä eroja lineaarisen mallin mukaan havaittiin koulutyypin osalta ala- ja yläkoulun sekä yhtenäis- ja yläkoulun välillä. Koulun koon osalta havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja alle 50 oppilaan ja kolmen suurimman koulun koon, ja myös 50–99 ja 100–299 sekä 500 tai yli oppilaan koulun väliltä. Opetuskielen osalta myös lineaarisen mallin mukaan ruotsinkielisissä kouluissa liikunnanedistämisaktiivisuus oli alhaisempi. Lineaarisen mallin selitysaste oli 16,2 %.
Kokonaisuudessaan liikuntaa edistävien toimien toteutuksen tilanne oli vuonna 2021 suomalaisissa peruskouluissa hyvällä tasolla. Koulujen liikunnanedistämisaktiivisuustasoissa oli kuitenkin merkittävää vaihtelua koulujen välillä. Koulujen ominaispiirteillä havaittiin olevan yhteyksiä koulujen liikunnanedistämisaktiivisuuteen. Jatkotutkimusta tarvitaan liikuntaa edistävien toimien toteutuksesta laajemmin määritellyn käsitteen pohjalta, joka kattaa kaiken kouluissa tapahtuvan liikuntaa edistävän toiminnan. Koulujen ominaispiirteiden yhteyksiä liikunnanedistämisaktiivisuuteen olisi jatkossa hyödyllistä tarkastella tämän laajennetun määritelmän mukaisesti. Lisäksi jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, mitkä muut tekijät selittävät koulujen välisiä eroja liikunnanedistämisaktiivisuudessa.
The study used data from the 2021 TEAviisari comprehensive school survey (n = 1810 schools). TEAviisari is a nationally representative Benchmarking System of Health Promotion Capacity-Building, maintained by Finnish Institute for Health and Welfare. The data collection questionnaire was completed by the school’s principal in collaboration with the student welfare team. The data included school background information and responses to questions on PA promotion. The data was analyzed using SPSS version 29. Descriptive statistical analysis was used to describe the characteristics of the schools and the PA-promoting measures. To identify the association between school characteristics and implemented PA-promoting measures, sum variables (0–5) were created based on the implemented PA-promoting measures. ANOVA, Welch’s ANOVA and two-sample t-test were used to analyze associations between school characteristics and levels of PA promotion. Descriptive methods were used for wellbeing services counties. The analysis was further extended by employing a linear model, aimed at determining how school characteristics collectively explain the implementation of PA-promoting measures.
Most of the PA-promoting measures took the form of a school playground that encourages PA (84 %), and the least, peer-led strategies (50 %). The majority of schools (80 %) implemented 3-5 PA promotion measures, while one in five implemented only 0-2. Statistically significant differences were found when comparing school characteristics and PA promotion levels. Fewer PA-promoting measures were implemented in rural and densely populated municipalities compered to larger cities, in secondary schools compared to other school types, in schools with fewer than 50 pupils compared to all larger school sizes, and in Swedish-language schools compared to Finnish-language schools. In wellbeing services counties, the least PA-promoting measures were implemented in Helsinki, Eastern and Western Uusimaa and Lapland. According to the linear model, the levels of PA promotion were statistically significantly associated with all other characteristics except municipality group. Statistically significant differences in the linear model were found for school type between primary and secondary schools and between comprehensive and secondary schools. For school size, there were differences between schools with fewer than 50 students and the three largest school sizes, and also between schools with 50–99 students and those with 100–299 and 500 or more students. In terms of language of instruction, the linear model also showed that Swedish-language schools had lower levels of PA promotion. The coefficient of determination of the linear model was 16.2%.
Overall, the implementation of PA promotion measures in Finnish comprehensive schools was at a good level in year 2021. However, there was considerable variation between schools in the levels of PA promotion. School characteristics were found to be associated with school PA promotion levels. Further research is needed on PA promotion measures based on a more broadly defined concept of all PA promotion in schools. It would be useful to examine the links between school characteristics and PA in line with this extended definition. Further research should also investigate what other factors explain differences in PA promotion measures between schools.