Digitaalinen ohjausmateriaali toipumisen tukena päiväkirurgisen tekonivelleikkauksen jälkeen
Vikman, Minna (2025-05-16)
Digitaalinen ohjausmateriaali toipumisen tukena päiväkirurgisen tekonivelleikkauksen jälkeen
(16.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065546
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065546
Tiivistelmä
Kehittyneiden teknologioiden myötä sairaalassaolo tekonivelleikkausten jälkeen on lyhentynyt ja päiväkirurgisia leikkauksia tehdään yhä enemmän. Päiväkirurgiset toimenpiteet lisäävät potilaan vastuuta omahoidosta leikkauksen jälkeen. Oikea-aikainen ja laadukas potilasohjaus korostuu lyhentyneen sairaalassaolon vuoksi. Potilailta vaaditaan aktiivista osallistumista ja sitoutumista hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi. Digitaalisella ohjauksella ja ratkaisuilla voidaan tukea potilaita omahoidon toteuttamisessa ja motivoida potilaita aktiiviseen osallistumiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisesta ohjausmateriaalista päiväkirurgisen tekonivelleikkauksen jälkeen. Tavoitteena on lisätä tietoa digitaalisen ohjausmateriaalin hyödyistä, sen käytöstä, kehittämisestä ja merkityksestä tulevaisuudessa leikkauksen jälkeisen toipumisen tukena.
Tutkimus toteutettiin kuvailevalla tutkimusasetelmalla. Empiirinen tieto kerättiin puhelinhaastatteluilla teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimuksen tiedonantajina (n = 13) toimi potilaat, jotka olivat olleet päiväkirurgisessa tekonivelleikkauksessa. Heidät rekrytoitiin tarkoituksenmukaisella otannalla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja tulokset raportoitiin analyysin pohjalta muodostuneiden yläkategorioiden perusteella.
Tulosten perusteella digitaaliseen ohjausmateriaaliin suhtaudutaan pääasiassa myönteisesti. Potilaat tarvitsevat kuitenkin laajempaa ohjausta digitaalisten materiaalien käyttöön. Helppokäyttöisyys, selkeys ja yksilöllisyys lisäisi digitaalisen materiaalin käyttöä. Digitaalista tietoa haetaan paljon toipumiseen liittyen, erityisesti erilaisissa ongelmatilanteissa kaivataan digitaalisen materiaalin tarjoamaa lisätietoa ja ammattilaisten tukea. Luottamuksen puute digitaalista materiaalia kohtaan, sujuva toipuminen, paperinen materiaali ja aiemmat kokemukset vähensivät digitaalisen materiaalin käyttöä. Ohjausmateriaali toivotaan saatavaksi hoitavalta taholta yhdellä menetelmällä, jolloin saatava tieto on luotettavaa ja tietoa ei tule useasta eri paikasta. Potilaslähtöisyyttä lisäisi valinnanmahdollisuus toivotusta materiaalista. Ihmisten pääsyä digitaalisen tiedon äärelle pitää kuitenkin arvioida, sillä kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia palveluita.
Digitaalinen potilasohjaus nähdään tulevaisuuden ohjausmenetelmänä ja siirtyminen digitaaliseen ohjaukseen hyväksytään. Digitaalisessa materiaalissa nähdään suurta potentiaalia toipumista tukevana tekijänä päiväkirurgisen leikkauksen jälkeen, kun sairaalassaolo jää lyhyeksi. Terveydenhuollon digitalisaation myötä potilaille tulisi tarjota digitaalisia ratkaisuja ensisijaisesti. Jatkotutkimuksissa tulisi keskittyä laajemmin digitaalisten ohjausmateriaalien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Sen jälkeen pystyisi vertaamaan eroaako paperisen ja digitaalisen materiaalin saaneiden potilaiden toipumiskokemukset toisistaan. Sen avulla pystyttäisiin vahvistamaan digitaalisten materiaalien hyötyjä ja kannattavuutta. With advances in technology, the length of hospital stay after joint replacement surgery has decreased, and the number of outpatient (day surgery) procedures is steadily increasing. Outpatient procedures increase patient’s responsibility for self-care after the operation. Due to shorter hospital stays, timely and high-quality patient education has become more important. Patients are required to participate actively and commit to their care in order to achieve good treatment outcomes. Therefore, digital guidance and solutions can support and motivate patients to engage actively in their recovery process.
The purpose of this study was to describe patients’ experiences and perspectives on digital educational material following outpatient joint replacement surgery. The aim is to expand knowledge on the benefits, usage, development, and future significance of digital educational materials in supporting postoperative recovery.
The study was conducted using a descriptive research design. Empirical data were collected through telephone interviews using a thematic interview method. The informants (n = 13) were patients who had undergone outpatient joint replacement surgery and were recruited through purposive sampling. The data were analysed using inductive content analysis, and the results are reported based on the main categories that emerged from the analysis.
According to the results, digital educational material is generally viewed positively. However, patients expressed a need for broader guidance on how to use digital materials. Ease of use, clarity, and personalization would encourage greater utilization of digital content. Patients frequently seek digital information related to recovery, particularly when facing problems, highlighting the need for supplementary digital information and professional support. Factors such as lack of trust in digital materials, smooth recovery, preference for paper-based information, and previous experiences reduced the use of digital content. Patients preferred to receive guidance material from their healthcare provider through a single, consistent method, ensuring reliability and preventing fragmented information from multiple sources. Patient-centeredness could be enhanced by offering choices regarding the format of educational materials. In addition, access to digital information must be carefully considered, as not all patients have the means to use digital services.
Digital patient education is seen as the guidance method of the future, and the transition to digital solutions is generally accepted. Digital materials are perceived as having great potential to support recovery following outpatient surgery, particularly when hospital stays are brief. As healthcare continues to digitalize, patients should primarily be offered digital solutions. Future research should focus more broadly on the development and implementation of digital educational materials. This would enable comparisons between the recovery experiences of patients receiving paper-based versus digital materials, thereby strengthening the evidence for the benefits and cost-effectiveness of digital solutions.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisesta ohjausmateriaalista päiväkirurgisen tekonivelleikkauksen jälkeen. Tavoitteena on lisätä tietoa digitaalisen ohjausmateriaalin hyödyistä, sen käytöstä, kehittämisestä ja merkityksestä tulevaisuudessa leikkauksen jälkeisen toipumisen tukena.
Tutkimus toteutettiin kuvailevalla tutkimusasetelmalla. Empiirinen tieto kerättiin puhelinhaastatteluilla teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimuksen tiedonantajina (n = 13) toimi potilaat, jotka olivat olleet päiväkirurgisessa tekonivelleikkauksessa. Heidät rekrytoitiin tarkoituksenmukaisella otannalla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja tulokset raportoitiin analyysin pohjalta muodostuneiden yläkategorioiden perusteella.
Tulosten perusteella digitaaliseen ohjausmateriaaliin suhtaudutaan pääasiassa myönteisesti. Potilaat tarvitsevat kuitenkin laajempaa ohjausta digitaalisten materiaalien käyttöön. Helppokäyttöisyys, selkeys ja yksilöllisyys lisäisi digitaalisen materiaalin käyttöä. Digitaalista tietoa haetaan paljon toipumiseen liittyen, erityisesti erilaisissa ongelmatilanteissa kaivataan digitaalisen materiaalin tarjoamaa lisätietoa ja ammattilaisten tukea. Luottamuksen puute digitaalista materiaalia kohtaan, sujuva toipuminen, paperinen materiaali ja aiemmat kokemukset vähensivät digitaalisen materiaalin käyttöä. Ohjausmateriaali toivotaan saatavaksi hoitavalta taholta yhdellä menetelmällä, jolloin saatava tieto on luotettavaa ja tietoa ei tule useasta eri paikasta. Potilaslähtöisyyttä lisäisi valinnanmahdollisuus toivotusta materiaalista. Ihmisten pääsyä digitaalisen tiedon äärelle pitää kuitenkin arvioida, sillä kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia palveluita.
Digitaalinen potilasohjaus nähdään tulevaisuuden ohjausmenetelmänä ja siirtyminen digitaaliseen ohjaukseen hyväksytään. Digitaalisessa materiaalissa nähdään suurta potentiaalia toipumista tukevana tekijänä päiväkirurgisen leikkauksen jälkeen, kun sairaalassaolo jää lyhyeksi. Terveydenhuollon digitalisaation myötä potilaille tulisi tarjota digitaalisia ratkaisuja ensisijaisesti. Jatkotutkimuksissa tulisi keskittyä laajemmin digitaalisten ohjausmateriaalien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Sen jälkeen pystyisi vertaamaan eroaako paperisen ja digitaalisen materiaalin saaneiden potilaiden toipumiskokemukset toisistaan. Sen avulla pystyttäisiin vahvistamaan digitaalisten materiaalien hyötyjä ja kannattavuutta.
The purpose of this study was to describe patients’ experiences and perspectives on digital educational material following outpatient joint replacement surgery. The aim is to expand knowledge on the benefits, usage, development, and future significance of digital educational materials in supporting postoperative recovery.
The study was conducted using a descriptive research design. Empirical data were collected through telephone interviews using a thematic interview method. The informants (n = 13) were patients who had undergone outpatient joint replacement surgery and were recruited through purposive sampling. The data were analysed using inductive content analysis, and the results are reported based on the main categories that emerged from the analysis.
According to the results, digital educational material is generally viewed positively. However, patients expressed a need for broader guidance on how to use digital materials. Ease of use, clarity, and personalization would encourage greater utilization of digital content. Patients frequently seek digital information related to recovery, particularly when facing problems, highlighting the need for supplementary digital information and professional support. Factors such as lack of trust in digital materials, smooth recovery, preference for paper-based information, and previous experiences reduced the use of digital content. Patients preferred to receive guidance material from their healthcare provider through a single, consistent method, ensuring reliability and preventing fragmented information from multiple sources. Patient-centeredness could be enhanced by offering choices regarding the format of educational materials. In addition, access to digital information must be carefully considered, as not all patients have the means to use digital services.
Digital patient education is seen as the guidance method of the future, and the transition to digital solutions is generally accepted. Digital materials are perceived as having great potential to support recovery following outpatient surgery, particularly when hospital stays are brief. As healthcare continues to digitalize, patients should primarily be offered digital solutions. Future research should focus more broadly on the development and implementation of digital educational materials. This would enable comparisons between the recovery experiences of patients receiving paper-based versus digital materials, thereby strengthening the evidence for the benefits and cost-effectiveness of digital solutions.