Sisäisen vastuullisuusviestinnän merkitys vastuullisuusajattelun edistämisessä asianajotoimistossa
Rintala, Nia (2025-05-19)
Sisäisen vastuullisuusviestinnän merkitys vastuullisuusajattelun edistämisessä asianajotoimistossa
Rintala, Nia
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064097
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064097
Tiivistelmä
Yhteiskunta ja yrityksen sidosryhmät odottavat vahvaa sitoutumista vastuullisuuteen erityisesti asianajotoimistoilta, jotka toimivat yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa oikeuden edistäjinä. Vastuullisuudesta saadaan näkyvää viestinnän avulla ja varsinkin sisäinen viestintä toimii tärkeänä välineenä työntekijöiden tiedottamisessa. Kuitenkin epäselvää on, miten sisäisestä vastuullisuusviestinnästä saataisiin niin ymmärrettävää ja merkityksellistä, että se aidosti omaksuttaisiin ja erityisesti työntekijät kokisivat sen työtään tukevana eikä johtotason sanahelinänä. Asianajotoimistossa työskentelevät asiantuntijat toimivat keskeisessä asemassa vastuullisuuden käytännön toteutuksessa tulkitessaan vastuullisuutta omien työtehtäviensä näkökulmasta.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sisäisen vastuullisuusviestinnän avulla voidaan edistää vastuullisuusajattelua asianajotoiminnassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu vastuullisuudesta, vastuullisuusviestinnästä sekä erityisesti sisäisestä vastuullisuusviestinnästä. Viitekehyksessä tarkastellaan myös merkityksellistämistä osana viestintää ja taustalla vaikuttavana prosessina, joka ohjaa vastuullisuusajattelua. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää asianajotoimiston työntekijää eri senioriteettitasoilta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina, ja kerätty aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen teoriasidonnaisesti. Tutkimuksen tulokset perustuvat haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sisäinen vastuullisuusviestintä on työntekijöille merkityksellinen tapa jakaa ja saada tietoa. Viestintä voi auttaa vastuullisuusajattelun muodostumista ja laajentumista, mutta toimii myös keinona jakaa omaa vastuullisuusajattelua yrityksen sisällä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastuullisuus on jatkuvasti muuttuva ilmiö, joka on asianajoalalla vielä kehittymässä. Vastuullisuuden jatkuva esille nostaminen ja siitä muistuttaminen viestinnän ja konkretian avulla helpottaa vastuullisuusajattelun omaksumista. Tärkeää vastuullisuusajattelun edistämisessä on osallistaa työntekijöitä keskustelemaan ja jakamaan näkemyksiään vastuullisuudesta. Yhtenäisestä vastuullisuusajattelusta muodostuu myös yksilöille merkityksellinen ja konkreettinen yhteistä hyvää edistävä asia. Tämä tutkimus tukee olemassa olevia tutkimuksia, mutta luo myös uutta ymmärrystä markkinointitieteelle sisäisen vastuullisuusviestinnän, vastuullisuusajattelun sekä työntekijälähtöisen näkökulman ja asianajoalan kontekstin kautta vastatessaan tutkimuskysymykseen. Erityisesti sukupolvien erot ja yhteiskunnallisten trendien merkitys vastuullisuusajattelussa luo uutta tieteellistä kontribuutiota, sillä tämän havainnon kautta voidaan luoda vastuullisuusajattelua edistävää sisäistä vastuullisuusviestintää. Sisäinen vastuullisuusviestintä vaatii säännöllistä tiedon jakamista ja tietoisuuden lisäämistä, konkreettisia vastuullisuustoimia, tiedottavia ja vuorovaikutteisia viestintäkanavia ja entistäkin enemmän aktiivista keskustelua.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sisäisen vastuullisuusviestinnän avulla voidaan edistää vastuullisuusajattelua asianajotoiminnassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu vastuullisuudesta, vastuullisuusviestinnästä sekä erityisesti sisäisestä vastuullisuusviestinnästä. Viitekehyksessä tarkastellaan myös merkityksellistämistä osana viestintää ja taustalla vaikuttavana prosessina, joka ohjaa vastuullisuusajattelua. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää asianajotoimiston työntekijää eri senioriteettitasoilta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina, ja kerätty aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen teoriasidonnaisesti. Tutkimuksen tulokset perustuvat haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sisäinen vastuullisuusviestintä on työntekijöille merkityksellinen tapa jakaa ja saada tietoa. Viestintä voi auttaa vastuullisuusajattelun muodostumista ja laajentumista, mutta toimii myös keinona jakaa omaa vastuullisuusajattelua yrityksen sisällä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastuullisuus on jatkuvasti muuttuva ilmiö, joka on asianajoalalla vielä kehittymässä. Vastuullisuuden jatkuva esille nostaminen ja siitä muistuttaminen viestinnän ja konkretian avulla helpottaa vastuullisuusajattelun omaksumista. Tärkeää vastuullisuusajattelun edistämisessä on osallistaa työntekijöitä keskustelemaan ja jakamaan näkemyksiään vastuullisuudesta. Yhtenäisestä vastuullisuusajattelusta muodostuu myös yksilöille merkityksellinen ja konkreettinen yhteistä hyvää edistävä asia. Tämä tutkimus tukee olemassa olevia tutkimuksia, mutta luo myös uutta ymmärrystä markkinointitieteelle sisäisen vastuullisuusviestinnän, vastuullisuusajattelun sekä työntekijälähtöisen näkökulman ja asianajoalan kontekstin kautta vastatessaan tutkimuskysymykseen. Erityisesti sukupolvien erot ja yhteiskunnallisten trendien merkitys vastuullisuusajattelussa luo uutta tieteellistä kontribuutiota, sillä tämän havainnon kautta voidaan luoda vastuullisuusajattelua edistävää sisäistä vastuullisuusviestintää. Sisäinen vastuullisuusviestintä vaatii säännöllistä tiedon jakamista ja tietoisuuden lisäämistä, konkreettisia vastuullisuustoimia, tiedottavia ja vuorovaikutteisia viestintäkanavia ja entistäkin enemmän aktiivista keskustelua.