Kielikylpyluokan käyneiden oppilaiden kokemuksia omasta kulttuuri-identiteetistään
Määttälä, Tuuli (2025-06-03)
Kielikylpyluokan käyneiden oppilaiden kokemuksia omasta kulttuuri-identiteetistään
(03.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064648
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064648
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on ymmärtää millaisena ruotsinkielisen varhaisen täydellisen kielikylpyluokan käyneet oppilaat kokevat oman kulttuuri-identiteettinsä. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää, minkälaiset tekijät kokemusten mukaan vaikuttavat kulttuuri-identiteetin muotoutumiseen sekä millainen merkitys kielikylpyopetuksella koetaan olleen kulttuuri-identiteetin muotoutumisessa.
Tämän tutkielman teoriaosuudessa käsitellään kielen ja kulttuurin välistä yhteyttä kielten oppimisessa, suomalaisten opetussuunnitelmien kulttuurista arvopohjaa ja tavoitteita, kulttuuri-identiteettiä teoreettisena käsitteenä, suomenruotsalaisuutta ja ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, kaksi- ja monikielisyyttä osana identiteettiä sekä kaksikielisen opetuksen toteuttamismuotoja Suomessa. Tulososuus koostuu kuvauksesta tutkielman toteutuksesta, tuloksista ja pohdinnasta.
Tutkielman aineistona toimii kolme haastattelua (N=3), jotka toteutettiin ruotsinkielisen varhaisen täydellisen kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittavat, että kulttuuri-identiteetti näyttäytyy kokemusten mukaan entisillä kielikylpyoppilailla monikielisenä ja –kulttuurisena, suomalaisena sekä muovautuvana ja joustavana. Identiteetin nähtiin pohjautuvan suomalaiselle identiteetille, mutta yhteyttä koettiin esimerkiksi pohjoismaalaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Suomenruotsalaisuuteen liitettiin positiivisia tai neutraaleja asenteita, mutta suurempaa kulttuurista yhteyttä suomenruotsalaisuuteen ei koettu. Kaikki haastateltavat kokivat olevansa monikielisiä. Kulttuuri-identiteetin muototutumiseen näyttäisi kokemusten mukaan vaikuttavan eniten kielitaito, kulttuurien kohtaaminen, sosiaaliset suhteet sekä perhe ja sukujuuret. Kielikylpyopetuksen koetusta vaikutuksesta kulttuuri-identiteetin muotoutumisessa saatiin hieman ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta kielikylvyn nähtiin tuovan elämää rikastavaa kielitaitoa ja kulttuurista pääomaa, mutta se koettiinko kielikylvyn erityisesti vaikuttaneen kulttuuri-identiteetin muotoutumiseen, vaikuttaisi olevan vaikea arvioida. Kielikylvyn vaikutus koettiin olleen vahvempi omalle kulttuuri-identiteetille haastateltavien ollessa vielä peruskoulussa kielikylpyluokalla.
Tämän tutkielman teoriaosuudessa käsitellään kielen ja kulttuurin välistä yhteyttä kielten oppimisessa, suomalaisten opetussuunnitelmien kulttuurista arvopohjaa ja tavoitteita, kulttuuri-identiteettiä teoreettisena käsitteenä, suomenruotsalaisuutta ja ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, kaksi- ja monikielisyyttä osana identiteettiä sekä kaksikielisen opetuksen toteuttamismuotoja Suomessa. Tulososuus koostuu kuvauksesta tutkielman toteutuksesta, tuloksista ja pohdinnasta.
Tutkielman aineistona toimii kolme haastattelua (N=3), jotka toteutettiin ruotsinkielisen varhaisen täydellisen kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittavat, että kulttuuri-identiteetti näyttäytyy kokemusten mukaan entisillä kielikylpyoppilailla monikielisenä ja –kulttuurisena, suomalaisena sekä muovautuvana ja joustavana. Identiteetin nähtiin pohjautuvan suomalaiselle identiteetille, mutta yhteyttä koettiin esimerkiksi pohjoismaalaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Suomenruotsalaisuuteen liitettiin positiivisia tai neutraaleja asenteita, mutta suurempaa kulttuurista yhteyttä suomenruotsalaisuuteen ei koettu. Kaikki haastateltavat kokivat olevansa monikielisiä. Kulttuuri-identiteetin muototutumiseen näyttäisi kokemusten mukaan vaikuttavan eniten kielitaito, kulttuurien kohtaaminen, sosiaaliset suhteet sekä perhe ja sukujuuret. Kielikylpyopetuksen koetusta vaikutuksesta kulttuuri-identiteetin muotoutumisessa saatiin hieman ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta kielikylvyn nähtiin tuovan elämää rikastavaa kielitaitoa ja kulttuurista pääomaa, mutta se koettiinko kielikylvyn erityisesti vaikuttaneen kulttuuri-identiteetin muotoutumiseen, vaikuttaisi olevan vaikea arvioida. Kielikylvyn vaikutus koettiin olleen vahvempi omalle kulttuuri-identiteetille haastateltavien ollessa vielä peruskoulussa kielikylpyluokalla.