Suuret kielimallit terveyden edistämisessä – vastausten luotettavuuden, johdonmukaisuuden ja oikeellisuuden arviointi : integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Suurten kielimallien (Large Language Models, LLM) nopea kehitys ja laajentuva käyttö ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta niiden hyödyntämiseen myös terveyden edistämiseksi. Vaikka tekoälyä jo sovelletaan terveydenhuollon eri osa-alueilla, sen käyttöön liittyy teknologisten haasteiden lisäksi erityisesti eettisiä kysymyksiä. Vapaasti saatavilla olevia kielimalleja hyödynnetään nykyisin hakukoneiden kaltaisesti arkipäiväisiin terveyskysymyksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata, miten oppivien kielimallien tarjoamien vastausten luotettavuutta, johdonmukaisuutta ja oikeellisuutta on arvioitu terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkielman tavoitteena oli analysoida ja jäsentää olemassa olevasta tutkimusmateriaalista, kuinka suurten kielimallien vastausten laatua on arvioitu. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa haettiin neljästä tietokannasta: PubMed, Scopus, Embase ja Cochrane. Systemaattinen haku suoritettiin helmikuussa 2025. Tietokantojen hakutuloksia saatiin 238 ja mukaan valittiin kahdeksan tutkimusta sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Tutkimukset analysoitiin teemallisella sisällönanalyysillä. Suurten kielimallien tuottamien vastausten luotettavuudessa arvioitiin olevan vaihtelua. Johdonmukaisuus oli pääosin arvioitu kohtalaiseksi, mutta osa kielimalleista vaatii vielä kehittämistä, kun sama kysymys esitettiin eri tavoin tai useaan otteeseen. Merkittävin haaste liittyi oikeellisuuteen. Kielimallit saattoivat tuottaa vakuuttavaa kieltä, mutta faktuaalisesti virheellistä tai vanhentunutta tietoa. Kielimallin keksimät vastaukset, eli hallusinointi, tuotiin useassa tutkimuksessa esiin keskeisenä riskinä käyttäjänsä terveydelle. Luotettavuuteen vaikuttivat erityisesti käytettyjen lähteiden määrä ja saavutettavuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kielimallit tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen, mutta niiden käyttö edellyttää käyttäjältään riittävää osaamista, sekä tiedon kriittistä arviointia varsinkin annettujen hoito-ohjeiden osalta. Väärinymmärrykset tai virheellinen tieto voivat muutoin vaarantaa ihmisten terveyttä. Kielimalleilla on potentiaalia täydentää terveydenhuollon viestintää ja ohjausta, mutta ne eivät ole vielä luotettavia itsenäisiä tiedonlähteitä. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti siitä, miten kielimallien hallusinaatiot voidaan tunnistaa ennakolta ja miten eri kielillä kommunikointi vaikuttaa vastausten laatuun. Lisäksi tarvitaan kansainvälisiä linjauksia ja koulutusta, jotta kielimallien käyttö osana terveyden edistämistä olisi turvallista, eettisesti kestävää ja tasa-arvoista.