“Todellisuudessa he oliwat oikeita pikku paholaisia” : Punaisen naisen identiteetin kuvaaminen suomalaisessa sanomalehdistössä 1918
Kivelä, Jasmin (2025-06-02)
“Todellisuudessa he oliwat oikeita pikku paholaisia” : Punaisen naisen identiteetin kuvaaminen suomalaisessa sanomalehdistössä 1918
Kivelä, Jasmin
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063998
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063998
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kahta suomalaista sanomalehteä, Työmiestä ja Hämeen Sanomia sekä niiden välittämää punaisten naisten identiteettiä kielen keinoilla. Tutkimus yhdistää naishistorian ja sukupuolentutkimuksen sekä sitoo ne sanomalehtien vallankäyttöön yleisenä mielipiteen muokkaajana Suomessa vuonna 1918. Tarkoitus on selvittää sanomalehdistä, löytyykö niistä erillisiä tai vastakkaisia naisten identiteettejä ja selittää eroja punaisten naisten kuvaamisessa kielellisesti.
Tutkin aineistoa temaattisista lähtökohdista lähiluvun keinoin ja teesini tutkimukselle on, että punaisia naisia on tutkittu sanomalehdistä hyvin yksipuolisesti huolimatta siitä, että naisidentiteetti on monipuolinen ja muuttuva eivätkä naiset ole yhtenäinen sosiaalinen ryhmä. Asennoituminen ja luokittelu naisidentiteettiin on historiankirjoituksessa rakennettu toistolla, millä on luotu hallitsevaa kuvaa punaisen naisen sosiaalisesta sukupuolesta.
Tutkimuksesta havaitsin, että sanomalehdissä punaisen naisen identiteettiä rakennetaan vertailemalla naisia oman poliittisen ryhmän sisällä, mutta myös suhteessa valkoisen naisen identiteettiin. Identiteetti muokkautuu paitsi ajallisesti, myös naisen sosiaalisen aseman mukaan yhteiskunnassa. Sosiaalinen sukupuoli on tulkinta, joka rakennetaan kielen keinoin.
Tutkin aineistoa temaattisista lähtökohdista lähiluvun keinoin ja teesini tutkimukselle on, että punaisia naisia on tutkittu sanomalehdistä hyvin yksipuolisesti huolimatta siitä, että naisidentiteetti on monipuolinen ja muuttuva eivätkä naiset ole yhtenäinen sosiaalinen ryhmä. Asennoituminen ja luokittelu naisidentiteettiin on historiankirjoituksessa rakennettu toistolla, millä on luotu hallitsevaa kuvaa punaisen naisen sosiaalisesta sukupuolesta.
Tutkimuksesta havaitsin, että sanomalehdissä punaisen naisen identiteettiä rakennetaan vertailemalla naisia oman poliittisen ryhmän sisällä, mutta myös suhteessa valkoisen naisen identiteettiin. Identiteetti muokkautuu paitsi ajallisesti, myös naisen sosiaalisen aseman mukaan yhteiskunnassa. Sosiaalinen sukupuoli on tulkinta, joka rakennetaan kielen keinoin.