Työntekijän yksityiselämän suojan ja työnantajan valvontaoikeuden välinen suhde – henkilötietojen käsittely ja tekninen valvonta
Järvi, Sallamari (2025-06-02)
Työntekijän yksityiselämän suojan ja työnantajan valvontaoikeuden välinen suhde – henkilötietojen käsittely ja tekninen valvonta
Järvi, Sallamari
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064112
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064112
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään työntekijän yksityisyydensuojan ja työnantajan valvontaoikeuden välistä suhdetta keskittyen henkilötietojen käsittelyyn ja teknisen valvonnan käyttöön työntekijän valvonnassa. Aihe on ajankohtainen, sillä teknologian kehittyessä kiihtyvää vauhtia on olennaista tarkastella sen vaikutusta työelämän muuttumiseen sekä työntekijän perusoikeuksien toteutumiseen. Erityisesti tekniseen valvontaan liittyvät erilaiset valvonnan menetelmät ovat yleistyneet, mikä nostaa tarpeen tarkastella lähemmin työnantajan valvontaoikeuden sekä työntekijän yksityisyyden suojan rajoja.
Keskityn tässä tutkielmassa arvioimaan kyseisten oikeuksien suhdetta henkilötietojen käsittelyn ja teknisen valvonnan näkökulmasta sekä selvittämään millaisia oikeudellisia rajoitteita perus- ja ihmisoikeudet asettavat työnantajan toteuttamalle valvonnalle. Lisäksi tarkastelen, miten voimassa oleva lainsäädäntö säätelee työntekijöiden teknistä valvontaa ja missä suhteessa se turvaa yksityisyyden suojan toteutumisen koko ajan kehittyvässä työympäristössä.
Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen menetelmä. Pyrin selvittämään tutkielmassani siten voimassa olevan oikeuden sisältöä, oikeussäännösten tulkintaa sekä niiden systematisointia sekä oikeusperiaatteiden punnintaa erityisesti perustuslain, oikeuskäytännön, esitöiden sekä kansallisen että ylikansallisen säätelyn näkökulmasta.
Tutkielma osoittaa, että nykyinen oikeustilanne suojaa tällä hetkellä työntekijän yksityisyyden suojaa riittävällä tasolla. On kuitenkin oletettavaa, että teknisen valvonnan keinojen kehittyessä ja niiden käytön yleistyessä, lähitulevaisuudessa on todennäköisesti säädettävä yhä yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä aiheesta, jotta yksityisyyden suoja perusoikeutena toteutuu jatkossakin riittävässä määrin ja mahdolliset esiin nousevat puutteet lainsäädännössä tulevat huomioiduksi.
Keskityn tässä tutkielmassa arvioimaan kyseisten oikeuksien suhdetta henkilötietojen käsittelyn ja teknisen valvonnan näkökulmasta sekä selvittämään millaisia oikeudellisia rajoitteita perus- ja ihmisoikeudet asettavat työnantajan toteuttamalle valvonnalle. Lisäksi tarkastelen, miten voimassa oleva lainsäädäntö säätelee työntekijöiden teknistä valvontaa ja missä suhteessa se turvaa yksityisyyden suojan toteutumisen koko ajan kehittyvässä työympäristössä.
Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen menetelmä. Pyrin selvittämään tutkielmassani siten voimassa olevan oikeuden sisältöä, oikeussäännösten tulkintaa sekä niiden systematisointia sekä oikeusperiaatteiden punnintaa erityisesti perustuslain, oikeuskäytännön, esitöiden sekä kansallisen että ylikansallisen säätelyn näkökulmasta.
Tutkielma osoittaa, että nykyinen oikeustilanne suojaa tällä hetkellä työntekijän yksityisyyden suojaa riittävällä tasolla. On kuitenkin oletettavaa, että teknisen valvonnan keinojen kehittyessä ja niiden käytön yleistyessä, lähitulevaisuudessa on todennäköisesti säädettävä yhä yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä aiheesta, jotta yksityisyyden suoja perusoikeutena toteutuu jatkossakin riittävässä määrin ja mahdolliset esiin nousevat puutteet lainsäädännössä tulevat huomioiduksi.