Saarna saarnaajille : retoriikka-analyysi kanslaisaktivisti Steve Bikon The Church Seen by a Young Layman -puheesta
Leikas, Konsta (2025-06-02)
Saarna saarnaajille : retoriikka-analyysi kanslaisaktivisti Steve Bikon The Church Seen by a Young Layman -puheesta
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064309
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064309
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielma analysoi kansalaisaktivistin Steve Bikon (1946–1977) Natalissa toukokuussa 1972 julkistetun The Church Seen by a Young Layman -puheen argumentointia ja hänen hyödyntämiään retorisia keinoja. Biko pyrki saamaan Etelä-Afrikan papiston puolelleen aktiiviseen kansalaisaktivismiin. Natalin konferenssin tavoitteena oli vahvistaa mustan yhteisön asemaa kirkkojen instituutioissa ja hyödyntää pastorien vaikutusvaltaista asemaa yhteiskunnallisen aktivismin herättelyssä. Puhe kokonaisuudessaan on julkaistu I Write What I Like -kokoelmateoksessa, jonka pastori Aelred Stubbs toimitti Steve Bikon aikalaiskirjoitusten pohjalta (Heinemann 1978, useita uusia painoksia 2005.) kansalaisaktivistin varhaisen kuoleman jälkeen. Biko menehtyi 12.9.1977 Pretoriassa raa’an poliisiväkivallan seurauksena vain 30-vuotiaana.
Retoriikka-analyysini nojaa Joseph S. Nyen pehmeän vallan teoriaan, jossa vallankäytön kohde saadaan haluamaan samaa kuin vallankäyttäjä itse, ilman pakottamista tai maksamista, vetovoiman tai kiinnostavuuden avulla. Sovellan teoriaa yksilöiden, johtajien ja ryhmien näkökulmasta. Tulkitsen Steve Bikon puheen sisältöä pehmeän vallan viitekehyksessä, mutta käsittelen myös mahdollisia pehmeän vallan ulkopuolelle poikenneita argumentteja. Metodinani hyödynnän erityisesti Chaïm Perelmanin määrittelemiä kohdeyleisön vaikuttamiseen tähtääviä argumentaatiokeinoja ja premissejä.
Biko oli Musta tietoisuus -liikkeen johtavia toimijoita poliittista aktivismia edistäneissä järjestöissä 1960–1970-luvun Etelä-Afrikassa, yhä kiristyvän rotusortohallinnon silmien alla. Terävä yhteiskuntakriitikko kirjoitti nimimerkillä Frank Talk opiskelijajärjestön lehteen. Kirjoitukset pyrkivät aktivoimaan etenkin mustia nuoria toimimaan apartheid-hallinnon sortoa vastaan. Bikon piti turvautua pehmeän vallan keinoihin, sillä sosiaalisena johtajana Biko ei omannut kovan vallan alaisia keinoja. Bikon The Church Seen by a Young Layman -puhe on edelleen relevantti kannanotto, jonka retoriikka-analyysi on uusi pyrkimys Suomen yhteiskuntatieteiden kontekstissa.
Retoriikka-analyysini nojaa Joseph S. Nyen pehmeän vallan teoriaan, jossa vallankäytön kohde saadaan haluamaan samaa kuin vallankäyttäjä itse, ilman pakottamista tai maksamista, vetovoiman tai kiinnostavuuden avulla. Sovellan teoriaa yksilöiden, johtajien ja ryhmien näkökulmasta. Tulkitsen Steve Bikon puheen sisältöä pehmeän vallan viitekehyksessä, mutta käsittelen myös mahdollisia pehmeän vallan ulkopuolelle poikenneita argumentteja. Metodinani hyödynnän erityisesti Chaïm Perelmanin määrittelemiä kohdeyleisön vaikuttamiseen tähtääviä argumentaatiokeinoja ja premissejä.
Biko oli Musta tietoisuus -liikkeen johtavia toimijoita poliittista aktivismia edistäneissä järjestöissä 1960–1970-luvun Etelä-Afrikassa, yhä kiristyvän rotusortohallinnon silmien alla. Terävä yhteiskuntakriitikko kirjoitti nimimerkillä Frank Talk opiskelijajärjestön lehteen. Kirjoitukset pyrkivät aktivoimaan etenkin mustia nuoria toimimaan apartheid-hallinnon sortoa vastaan. Bikon piti turvautua pehmeän vallan keinoihin, sillä sosiaalisena johtajana Biko ei omannut kovan vallan alaisia keinoja. Bikon The Church Seen by a Young Layman -puhe on edelleen relevantti kannanotto, jonka retoriikka-analyysi on uusi pyrkimys Suomen yhteiskuntatieteiden kontekstissa.