Aikuiskoulutuksen vaikuttavuus aikuiskoulutustuen lakkauttamista koskevissa politiikkadokumenteissa
Backman, Linnea (2025-05-30)
Aikuiskoulutuksen vaikuttavuus aikuiskoulutustuen lakkauttamista koskevissa politiikkadokumenteissa
(30.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063783
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063783
Tiivistelmä
Muuttuva maailma ja työmarkkinat vaativat investointeja aikuisten koulututukseen. Aikuiset ovat se ihmisryhmä, johon työmarkkinoiden muutokset vaikuttavat ja jonka on tehtävä yksilön tai yhteisön tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Aikuiskoulutusta pidetään henkilökohtaisten riskien hallinnan välineenä esimerkiksi työttömyyttä vastaan. Kuitenkin on olemassa vain vähän selkeää näyttöä siitä, että aikuiskoulutus johtaisi myönteisiin työelämävaikutuksiin. Myös aikuiskoulutuksen kasautuminen hyväosaisille vie siltä uskottavuutta.
Aikuiskoulutuksen haasteena on yleisesti ottaen riittämättömät resurssit. Suomessa aikuiskoulutustuki on tähän asti mahdollistanut tiettyjen aikuisopiskelijoiden kouluttautumisen. Petteri Orpon hallitus on kuitenkin päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen vuoden 2025 loppuun mennessä vedoten julkisen talouden vahvistamiseen ja työllisyyden lisääntymiseen.
Tämän kandidaatintutkielman aihe on tutkia aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen liittyviä politiikkadokumentteja aikuiskoulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää, minkälaisiin vaikuttavuuden teemoihin politiikkadokumenteissa vedotaan tuen lakkauttamisen puolesta ja vastaan, ja onko argumenttien taustalle olemassa tieteellistä näyttöä. Tämä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona toimii hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi sekä neljän eri valiokunnan mietinnöt.
Tutkimustuloksena muodostui kahdeksan eri vaikuttavuuden teemaa: aikuiskoulutustuki kohdentuu hyväosaisille, vaikutukset valtion talouteen, vaikutukset työmarkkinoihin, vaikutukset jatkuvaan oppimiseen, vaikutukset tasa-arvoon, vaikutuksen opintojen rahoitukseen, vaikutukset eri organisaatioihin ja lain valmisteluun liittyvät ongelmat.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen näyttää perustuvan melko löyhään ja yksipuoliseen tutkimusnäyttöön siitä, ettei tuen saamisella ole myönteistä vaikutusta talouteen eikä työllisyyteen. Aikuisten oppimisen kannalta merkityksellinen tuki lakkautetaan kokonaan, vaikka esimerkiksi OECD on suositellut kehittämään aikuisopiskeluun kohdennettuja kannustinjärjestelmiä. Tuen kehittämis- ja kohdentamistyötä ei kuitenkaan tehty lakiesityksen poikkeuksellisen nopean toimeenpanoaikataulun vuoksi. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin Suomen talouden säästöpaineiden vuoksi ilman ilmiön laajempaa tarkastelua.
Aikuiskoulutuksen haasteena on yleisesti ottaen riittämättömät resurssit. Suomessa aikuiskoulutustuki on tähän asti mahdollistanut tiettyjen aikuisopiskelijoiden kouluttautumisen. Petteri Orpon hallitus on kuitenkin päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen vuoden 2025 loppuun mennessä vedoten julkisen talouden vahvistamiseen ja työllisyyden lisääntymiseen.
Tämän kandidaatintutkielman aihe on tutkia aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen liittyviä politiikkadokumentteja aikuiskoulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää, minkälaisiin vaikuttavuuden teemoihin politiikkadokumenteissa vedotaan tuen lakkauttamisen puolesta ja vastaan, ja onko argumenttien taustalle olemassa tieteellistä näyttöä. Tämä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona toimii hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi sekä neljän eri valiokunnan mietinnöt.
Tutkimustuloksena muodostui kahdeksan eri vaikuttavuuden teemaa: aikuiskoulutustuki kohdentuu hyväosaisille, vaikutukset valtion talouteen, vaikutukset työmarkkinoihin, vaikutukset jatkuvaan oppimiseen, vaikutukset tasa-arvoon, vaikutuksen opintojen rahoitukseen, vaikutukset eri organisaatioihin ja lain valmisteluun liittyvät ongelmat.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen näyttää perustuvan melko löyhään ja yksipuoliseen tutkimusnäyttöön siitä, ettei tuen saamisella ole myönteistä vaikutusta talouteen eikä työllisyyteen. Aikuisten oppimisen kannalta merkityksellinen tuki lakkautetaan kokonaan, vaikka esimerkiksi OECD on suositellut kehittämään aikuisopiskeluun kohdennettuja kannustinjärjestelmiä. Tuen kehittämis- ja kohdentamistyötä ei kuitenkaan tehty lakiesityksen poikkeuksellisen nopean toimeenpanoaikataulun vuoksi. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin Suomen talouden säästöpaineiden vuoksi ilman ilmiön laajempaa tarkastelua.