Vain kuumaa ilmaa? : Vorarlbergin deliberatiivisen viisausraadin vaikutus päätöksentekijöiden julkilausuttuihin preferensseihin ilmastopolitiikassa
Kubanda, Marian (2025-06-04)
Vain kuumaa ilmaa? : Vorarlbergin deliberatiivisen viisausraadin vaikutus päätöksentekijöiden julkilausuttuihin preferensseihin ilmastopolitiikassa
(04.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065510
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan, miten vuonna 2021 järjestetty Vorarlbergin deliberatiivinen ilmastoviisausraati on vaikuttanut päätöksentekijöiden preferensseihin ilmastopolitiikassa. Vaikutukset selvitetään käyttämällä Sequential Impact Matrix -metodia ja republikaanisinstitutionaalista lähestymistapaa. Tutkittava deliberatiivinen viisausraati on kiinnostava muun muassa siksi, että 1) sitä ei ole vielä tutkittu vaikutuksen kannalta, 2) se on korkealla hallinnollisella tasolla ja 3) se on institutionalisoitu.
Aihe on ajankohtainen, sillä edustuksellinen demokratia näyttäytyy voimattomana ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kiireellisenä asiana. Esitän, että demokratian korvaaminen autoritarismilla tai teknokratialla ei ole toimiva ratkaisu kyseiseen ongelmaan. Tämän työn lähtökohtana on sitä vastoin, että deliberatiivinen demokratia on ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen voidaan odottaa tuottavan progressiivista ilmastopolitiikkaa ja ottavan ”koko kansan etua” huomioon.
Tutkittavaa tapausta analysoidaan työssä republikaanisinstitutionaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että foorumia tarkastellaan osana institutionaalista kontekstia, jossa se toimii. Foorumin vaikutuksia pyritään selvittämään Vrdyaghin ja Calduwaertsin (2023) lanseeraamaa Sequential Impact Matrix -metodia käyttämällä. Kyseinen metodi on ensimmäisiä yrityksiä saada selville deliberatiivisten foorumien politiikkavaikutukset, joita on perinteisesti ollut haastavaa mitata. Vaikutukset selvitetään analysoimalla hallituksen työohjelmaa, foorumin ehdotuksia ja hallituksen vastauksia.
Yhtenä tämän työn rajoitteena on se, että päätöksentekijät eivät sitoudu vastauspaperissaan toimiin, vaan ilmoittavat korkeintaan tutkivansa asiaa. Siksi puhun työssä vaikutuksista julkilausuttuihin preferensseihin ja en vaikutuksista politiikkaan. Foorumin ja päätöksentekijöiden välinen yhteys on silti vahva, sillä molemmat ovat velvollisia toimimaan lakiin kirjoitettujen sääntöjen mukaisesti; laki muun muassa velvoittaa päätöksentekijät vastaamaan foorumin ”konkreettisiin” ehdotuksiin.
Keskeisin tulos on, ettei deliberatiivisilta foorumeilta voi välttämättä aina odottaa hallitusta tiukempaa linjaa ilmastotoimissa, vaan ehdotusten progressiivisuutta täytyy tarkastella suhteessa hallituksen politiikkaan. Tämä tulos haastaa siis olemassa olevia deliberatiivisen demokratian tutkimuksia, mutta lisäätutkimusta tarvitaan kyseisen ilmiön ymmärtämiseksi syvällisemmin.
Tämä tutkielma vahvistaa lisäksi, että foorumien tarkoitus on otettava huomioon niiden vaikutusta arvioitaessa. Näin ollen näen suuren tieteellisen tarpeen eri deliberatiivisten foorumien luokittelulle niiden vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kolmas tulos on, että foorumien vaikutus on vähäistä, mikä on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Institutionalisointikaan ei siis itsessään takaa vahvaa vaikutusta, sillä vaikutusvalta riippuu siitä, millaista päätösvaltaa foorumille on suotu.
Aihe on ajankohtainen, sillä edustuksellinen demokratia näyttäytyy voimattomana ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kiireellisenä asiana. Esitän, että demokratian korvaaminen autoritarismilla tai teknokratialla ei ole toimiva ratkaisu kyseiseen ongelmaan. Tämän työn lähtökohtana on sitä vastoin, että deliberatiivinen demokratia on ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen voidaan odottaa tuottavan progressiivista ilmastopolitiikkaa ja ottavan ”koko kansan etua” huomioon.
Tutkittavaa tapausta analysoidaan työssä republikaanisinstitutionaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että foorumia tarkastellaan osana institutionaalista kontekstia, jossa se toimii. Foorumin vaikutuksia pyritään selvittämään Vrdyaghin ja Calduwaertsin (2023) lanseeraamaa Sequential Impact Matrix -metodia käyttämällä. Kyseinen metodi on ensimmäisiä yrityksiä saada selville deliberatiivisten foorumien politiikkavaikutukset, joita on perinteisesti ollut haastavaa mitata. Vaikutukset selvitetään analysoimalla hallituksen työohjelmaa, foorumin ehdotuksia ja hallituksen vastauksia.
Yhtenä tämän työn rajoitteena on se, että päätöksentekijät eivät sitoudu vastauspaperissaan toimiin, vaan ilmoittavat korkeintaan tutkivansa asiaa. Siksi puhun työssä vaikutuksista julkilausuttuihin preferensseihin ja en vaikutuksista politiikkaan. Foorumin ja päätöksentekijöiden välinen yhteys on silti vahva, sillä molemmat ovat velvollisia toimimaan lakiin kirjoitettujen sääntöjen mukaisesti; laki muun muassa velvoittaa päätöksentekijät vastaamaan foorumin ”konkreettisiin” ehdotuksiin.
Keskeisin tulos on, ettei deliberatiivisilta foorumeilta voi välttämättä aina odottaa hallitusta tiukempaa linjaa ilmastotoimissa, vaan ehdotusten progressiivisuutta täytyy tarkastella suhteessa hallituksen politiikkaan. Tämä tulos haastaa siis olemassa olevia deliberatiivisen demokratian tutkimuksia, mutta lisäätutkimusta tarvitaan kyseisen ilmiön ymmärtämiseksi syvällisemmin.
Tämä tutkielma vahvistaa lisäksi, että foorumien tarkoitus on otettava huomioon niiden vaikutusta arvioitaessa. Näin ollen näen suuren tieteellisen tarpeen eri deliberatiivisten foorumien luokittelulle niiden vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kolmas tulos on, että foorumien vaikutus on vähäistä, mikä on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Institutionalisointikaan ei siis itsessään takaa vahvaa vaikutusta, sillä vaikutusvalta riippuu siitä, millaista päätösvaltaa foorumille on suotu.