"Loukkaus ihmisyyttä kohtaan" : Taidealalla työskentelevien käsityksiä tekoälytaiteesta
Vieno, Ella (2025-06-03)
"Loukkaus ihmisyyttä kohtaan" : Taidealalla työskentelevien käsityksiä tekoälytaiteesta
Vieno, Ella
(03.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064894
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064894
Tiivistelmä
Lähivuosien teknologista kehitystä on koristanut tekoälyteknologian nopea monipuolinen edistäminen. Tekoälyn, etenkin generatiivista tekoälyä hyödyntävien ohjelmien käyttäminen, on ylettynyt taidealalle tekoälytaiteen yleistymisen merkeissä. Tekoälytaide uutena ja nopeasti kasvavana taiteenmuotona on saanut aikaan myös paljon negatiivista vastaanottoa taideyhteisöiltä. Värikästä ja voimakasta vastaanottoa kartoittaakseen on tärkeää päästä käsiksi taiteen parissa työskentelevien näkökulmiin. Tämä tutkimus keskittyy tekoälytaiteen käsitysten selvittämiseen. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia käsityksiä taidealalla työskentelevillä on tekoälytaiteesta?
Jotta henkilökohtaisiin pohdintoihin ja näkemyksiin päästään käsiksi, tutkimusaineistoksi muodostui kolme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Taidealalla monen kaltaisissa töissä työskentelevät haastateltavat kävivät saman haastattelurungon pohjalta vapaata dialogia tekoälytaiteesta haastattelijan kanssa. Haastattelurunko laadittiin keskittymään taidealan kokemusta korostaviin teemoihin, sekä työn kuvauksiin ja tulevaisuudenkuviin. Haastattelut äänitettiin ja äänityksiä hyödynnettiin analyysivaiheessa aiheeseen sopivan tutkimuskirjallisuuden ohella tutkimuksen johtopäätösten rakentamiseksi.
Haastatteluäänitteiden perusteelta rakennettu sisällönanalyysi paljasti sekä haastateltavien tekoälytaidevastaisuuden että kolme tärkeintä ongelmakohtaa, joiden pohjalta tekoälytaiteeseen liitetyt käsitykset muodostuvat. Haastatteluissa, tekoälytaiteen yhteensopimattomuus haastateltavien taidekäsitysten kanssa, tekoälytaiteen eettiset ongelmat, sekä tekoälytaiteen negatiivispainotteinen asema haastateltavien tulevaisuuskuvissa, asettautuivat suurimmiksi käsityksiä rakentaviksi puoliksi. Kuitenkin lisää tutkimusta kaivattaisiin selvittämään näiden avainlöytöjen sosiaalisia ja kulttuurillisia konnotaatioita, sekä sitä, miten näitä löytöjä pystyttäisiin parhaiten hyödyntämään taidealalle suunnattujen tekoälyohjelmien suunnittelussa.
Jotta henkilökohtaisiin pohdintoihin ja näkemyksiin päästään käsiksi, tutkimusaineistoksi muodostui kolme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Taidealalla monen kaltaisissa töissä työskentelevät haastateltavat kävivät saman haastattelurungon pohjalta vapaata dialogia tekoälytaiteesta haastattelijan kanssa. Haastattelurunko laadittiin keskittymään taidealan kokemusta korostaviin teemoihin, sekä työn kuvauksiin ja tulevaisuudenkuviin. Haastattelut äänitettiin ja äänityksiä hyödynnettiin analyysivaiheessa aiheeseen sopivan tutkimuskirjallisuuden ohella tutkimuksen johtopäätösten rakentamiseksi.
Haastatteluäänitteiden perusteelta rakennettu sisällönanalyysi paljasti sekä haastateltavien tekoälytaidevastaisuuden että kolme tärkeintä ongelmakohtaa, joiden pohjalta tekoälytaiteeseen liitetyt käsitykset muodostuvat. Haastatteluissa, tekoälytaiteen yhteensopimattomuus haastateltavien taidekäsitysten kanssa, tekoälytaiteen eettiset ongelmat, sekä tekoälytaiteen negatiivispainotteinen asema haastateltavien tulevaisuuskuvissa, asettautuivat suurimmiksi käsityksiä rakentaviksi puoliksi. Kuitenkin lisää tutkimusta kaivattaisiin selvittämään näiden avainlöytöjen sosiaalisia ja kulttuurillisia konnotaatioita, sekä sitä, miten näitä löytöjä pystyttäisiin parhaiten hyödyntämään taidealalle suunnattujen tekoälyohjelmien suunnittelussa.