Psykedeelien vaikutus luovaan ajatteluun
Pelkonen, Elli; Saari, Santeri (2025-06-02)
Psykedeelien vaikutus luovaan ajatteluun
Pelkonen, Elli
Saari, Santeri
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063986
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061063986
Tiivistelmä
Systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli selvittää, miten psykedeelit, eli serotonergiset hallusinogeenit, vaikuttavat luovaan ajatteluun. Aikaisemman teorian mukaisesti tutkimuskysymyksemme keskittyivät sekä joustavaan, divergenttiin ajatteluun että perinteisesti ratkaisukeskeisempänä pidettyyn konvergenttiin ajatteluun. Aiheesta ei ole ajantasaista systemaattista katsausta, ja tutkimustulokset psykedeelien vaikutuksesta luovaan ajatteluun ovat olleet ristiriitaisia, joten katsauksen tarkoitus oli koota nämä tulokset yhteen.
Tutkimuksia systemaattiseen katsaukseen etsittiin kahdesta tietokannasta, PsychINFO ja PubMed. Tietokannoista löydetyt artikkelit käytiin läpi ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan, ja lopulliseen katsaukseen valikoitui 10 tutkimusta. Neljä tutkimusta olivat plasebo-kontrolloituja kliinisiä kokeellisia tutkimuksia ja kuusi havaintotutkimuksia, joissa tutkijat eivät kontrolloineet annostusta tai tilannetta. Katsauksen ulkopuolelle jäivät tutkimukset, joissa oli käytetty jotain muuta huumausainetta sekä aiheesta tehdyt katsausartikkelit. Tutkimusartikkeleista kaikki olivat kvantitatiivisia.
Tulokset olivat eriäviä. Osa tutkimuksista osoitti, että psykedeeleillä on positiivinen vaikutus sekä divergenttiin että konvergenttiin ajatteluun, mutta tutkimusten välillä oli eroja laadussa. Eroja tutkimusten välille saattoi aiheuttaa se, että tutkimuksissa käytettiin eri psykedeelejä eri annostuksilla ja erilaisia tutkimusasetelmia. Plasebo-kontrolloiduista tutkimuksista vain yksi neljästä löysi positiivisen vaikutuksen divergenttiin ja konvergenttiin ajatteluun. Pääosan positiivisista vaikutuksista löysi tutkimukset, joita ei oltu kontrolloitu ja joissa tehtiin vain alku- ja loppumittaukset. Jatkotutkimuksia aiheesta tarvitaan tutkimuksen vähäisen määrän takia, ja koska luovan ajattelun lisääntymisellä voi olla hoidollisia mahdollisuuksia. Jatkotutkimuksia ajatellen erityisesti plasebo-kontrolloidut kokeelliset tutkimukset aiheesta olisivat tarpeellisia.
Tutkimuksia systemaattiseen katsaukseen etsittiin kahdesta tietokannasta, PsychINFO ja PubMed. Tietokannoista löydetyt artikkelit käytiin läpi ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan, ja lopulliseen katsaukseen valikoitui 10 tutkimusta. Neljä tutkimusta olivat plasebo-kontrolloituja kliinisiä kokeellisia tutkimuksia ja kuusi havaintotutkimuksia, joissa tutkijat eivät kontrolloineet annostusta tai tilannetta. Katsauksen ulkopuolelle jäivät tutkimukset, joissa oli käytetty jotain muuta huumausainetta sekä aiheesta tehdyt katsausartikkelit. Tutkimusartikkeleista kaikki olivat kvantitatiivisia.
Tulokset olivat eriäviä. Osa tutkimuksista osoitti, että psykedeeleillä on positiivinen vaikutus sekä divergenttiin että konvergenttiin ajatteluun, mutta tutkimusten välillä oli eroja laadussa. Eroja tutkimusten välille saattoi aiheuttaa se, että tutkimuksissa käytettiin eri psykedeelejä eri annostuksilla ja erilaisia tutkimusasetelmia. Plasebo-kontrolloiduista tutkimuksista vain yksi neljästä löysi positiivisen vaikutuksen divergenttiin ja konvergenttiin ajatteluun. Pääosan positiivisista vaikutuksista löysi tutkimukset, joita ei oltu kontrolloitu ja joissa tehtiin vain alku- ja loppumittaukset. Jatkotutkimuksia aiheesta tarvitaan tutkimuksen vähäisen määrän takia, ja koska luovan ajattelun lisääntymisellä voi olla hoidollisia mahdollisuuksia. Jatkotutkimuksia ajatellen erityisesti plasebo-kontrolloidut kokeelliset tutkimukset aiheesta olisivat tarpeellisia.