Tietoa, kriittisiä havaintoja, ohjeistusta : tilastotieteilijä G. R. Snellman (1864–1922) ja työväen asunto-olot 1900-luvun alun Turussa

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen G. R. Snellmanin (1864–1922) tekemää tutkimusta Tutkimus vähempivaraisten asunto-oloista vuonna 1905 Turun kaupungissa sekä viereisissä Kaarinan ja Maarian pitäjäin osissa (1906). Se käynnistyi Turun Työväenyhdistyksen ehdotuksesta, ja sen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat sekä Turun kaupunginvaltuuston valitsema komitea että tutkimuksen johtoon valittu G. R. Snellman. Tutkimuksen tavoite oli sosiaalipoliittinen eli asunto-olosuhteiden ongelmien osoittamisella haluttiin edesauttaa asunto-oloja korjaavien toimenpiteiden käynnistymistä. Työssäni tarkastelen Snellmanin tekemää tutkimusta ja sen kulkua ehdotuksesta aina valmistumiseen saakka huomioiden siihen osallistuneet ihmiset. Pohdin, millainen merkitys Snellmanin tutkimuksella oli Turun Työväenyhdistykselle, tutkimushankkeeseen vaikuttaneelle komitealle sekä Turun kaupunginvaltuustolle, ja millaisia merkityksiä niille vastavuoroisesti Snellmanin tutkimuksessa annettiin. Tarkastelemalla Snellmanin toimintaa ja tutkimuksen aikana tekemiä valintoja yritän tulkita, mitä tutkimus merkitsi Snellmanille. Tutustun alkuperäislähteeseeni lähiluvun keinoin ja pyrin itse yhtenä merkityksien antajista ymmärtämään sitä. Rakennan alkuperäislähteeni ympärille historiallista kontekstia tutkimuskirjallisuuden avulla. Snellmanin tutkimusta veivät eteenpäin toiminnallaan ihmiset, jotka antoivat sille keskenään samanlaisia merkityksiä ja jotka olivat omaksuneet samanlaisia aatteita tai ajattelemisen tapoja. Heitä yhdisti halu puuttua vähempivaraisten taloudellisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin, tasoittaa luokka- ja kieliristiriitoja sekä perustuslaillinen suhtautuminen Venäjän tsaarin hallintoon. He tavoittelivat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Kaupunginvaltuusto puolestaan toimi erilaisten merkityksien ja tavoitteiden ohjaamana. Tutkimustyön johtajana Snellman yhdisti tietoa tarjoaviin tilastoihin havaintoja sekä asunto-oloista että asunnoissa asuvista ihmisistä. Hän toi esille tilastojen taakse piiloutuvan todellisuuden, ihmisten kokeman kurjuuden ja sen perimmäisen syyn eli köyhyyden. Pelkkä tieto asunto-olojen kehnoudesta ei Snellmanin mielestä riittänyt saamaan aikaan toimintaa vaan siihen tarvittaisiin ymmärrystä sekä tunteena että perimmäisten syiden havaitsemisena. Yhteiskuntaa tutkivan tehtävänä oli tarjota tietoa, tehdä kriittisiä havaintoja ja antaa ohjeistusta.