Moninaiset taustat, yhteinen päämäärä : Vieraskielisten opiskelijoiden opintojen etenemisen ja opintomenestyksen tarkastelu lastenohjaajakoulutuksessa
Korhonen, Mari (2025-05-28)
Moninaiset taustat, yhteinen päämäärä : Vieraskielisten opiskelijoiden opintojen etenemisen ja opintomenestyksen tarkastelu lastenohjaajakoulutuksessa
(28.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166253
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166253
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten kasvuympäristöt ja kulttuuritaustat ovat yhä moninaisempia. Eri kouluasteilla työskentelevät ovat valtakunnallisessa koulutuksen arvioinnissa tuoneet esiin monikulttuurisuuden ja monikielisyyden lisääntymisen yhtenä merkittävänä kehittämisen kohteena omalla koulutusalallaan (Karila ym., 2013; 2024). Vieraskielisten opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvaa jatkuvasti. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä opiskelijoita ammatillisissa opinnoissa oli 15 prosenttia vuonna 2023 (OPH, 2024b). Aiemmat tutkimukset vieraskielisten opiskelijoiden koulutuspoluista, kielitaidon kehittymisestä ja koulutustaustan merkityksestä opintomenestykseen ovat ohjanneet tämän tutkimuksen tekemistä (Ukkonen-Mikkola, 2018; Ahonen-Coly, 2020; Hievanen ym., 2020; Seppälä, 2022; OPH, 2024b). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lastenohjaajan ammatillisen toisen asteen koulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden soveltuvuusarvioinnista saatavilla tiedoilla yhteyttä opintojen kestoon ja opintomenestykseen.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena ja aineisto kerättiin tutkimuksen kohteena olleen koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteristä ja soveltuvuusarviointitiedoista. Tutkimukseen osallistui 56 vieraskielistä opiskelijaa, joiden opinnot alkoivat vuosien 2017–2022 aikana. Aineiston käsittelyssä käytetiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmaa ja analysoinnissa käytettiin ei-parametrisiä tilastollisia menetelmiä: Mann-Whitney U -testiä, Kruskal-Wallisin testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Tutkimuksen keskeisin tulos oli, että opiskelijan kotimaassaan hankitulla koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys opintojen kestoon. Kotimaassaan kouluttamattomat opiskelijat suorittivat opintonsa hitaammin kuin korkeakoulutuksen hankkineet, ja erityisesti kasvatusalan korkeakoulutuksen omaavat opiskelijat valmistuivat nopeimmin. Tutkimustulokset vahvistivat aiempien tutkimusten havaintoja, että vieraskielisten opiskelijoiden koulutuspolut ovat hyvin yksilöllisiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opinnoissa menestymistä ei voida ennustaa yksittäisten taustatekijöiden perusteella..
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena ja aineisto kerättiin tutkimuksen kohteena olleen koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteristä ja soveltuvuusarviointitiedoista. Tutkimukseen osallistui 56 vieraskielistä opiskelijaa, joiden opinnot alkoivat vuosien 2017–2022 aikana. Aineiston käsittelyssä käytetiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmaa ja analysoinnissa käytettiin ei-parametrisiä tilastollisia menetelmiä: Mann-Whitney U -testiä, Kruskal-Wallisin testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Tutkimuksen keskeisin tulos oli, että opiskelijan kotimaassaan hankitulla koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys opintojen kestoon. Kotimaassaan kouluttamattomat opiskelijat suorittivat opintonsa hitaammin kuin korkeakoulutuksen hankkineet, ja erityisesti kasvatusalan korkeakoulutuksen omaavat opiskelijat valmistuivat nopeimmin. Tutkimustulokset vahvistivat aiempien tutkimusten havaintoja, että vieraskielisten opiskelijoiden koulutuspolut ovat hyvin yksilöllisiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opinnoissa menestymistä ei voida ennustaa yksittäisten taustatekijöiden perusteella..