Lapsiin kohdistuva ikärajasääntely Suomessa : Lainsäädäntötutkimus ikärajasäännösten perusteluista ja asiantuntijoiden lausunnoista
Välimäki, Laura (2025-05-16)
Lapsiin kohdistuva ikärajasääntely Suomessa : Lainsäädäntötutkimus ikärajasäännösten perusteluista ja asiantuntijoiden lausunnoista
(16.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166173
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166173
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee lapsiin kohdistuvia ikärajasäännöksiä sekä niiden taustalla olevia perusteluita. Tutkimuksessa tarkastellaan voimassa olevia ikärajoja ja niille esitettyjä perusteluita hallituksen esityksissä, muussa lainvalmisteluaineistossa sekä oikeuskirjallisuudessa. Tutkimus sisältää myös empiirisen osion, jossa tarkastellaan ja analysoidaan kolmen viimeaikaisen ikärajoihin liittyneen lakihankkeen valiokuntavaiheessa annettuja asiantuntijalausuntoja laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen ajatuspohja rakentuu aiemmasta ikärajasääntelyä käsitelleestä tutkimuksesta sekä lapsioikeudessa omaksutuista käsitteistä. Tutkimus koostuu kahdesta kokonaisuudesta, joista ensimmäisessä tarkastellaan keskeisimpiä lapsiin kohdistuvia ikärajoja ja niille esitettyjä perusteluita. Tällä tarkastelulla luodaan yleiskuva siitä, millaisista asioista ikärajoilla säädellään ja miten kattavasti ikärajoja on perusteltu, sekä alustetaan tutkimuksen toista kokonaisuutta. Tutkimuksen toisessa kokonaisuudessa esitellään tutkimustulokset valiokunnissa ikärajojen osalta kuultujen asiantuntijoiden lausuntojen analyysista. Valiokuntien asiantuntijalausunnot on valittu kolmesta vuosina 2015–2022 tehdystä lakimuutoksesta, jotka ovat sisältäneet kiinteän ikärajasäännöksen. Aineisto koostui yhteensä 35 lausunnosta.
Tarkastelu paljastaa sen, että ikärajoille ei ole esitetty kovinkaan kattavia perusteluita, vaan perustelussa nojataan vahvasti muihin voimassa oleviin ikärajasäännöksiin tai aiemmin voimassa olleeseen oikeustilaan. Ideaalitilanteessa lapsiin kohdistuvat ikärajasäännökset perustuisivat lapsen kehityksestä saatavilla olevaan tutkimustietoon, mutta tällaisen tilanteen toteutumista suomalaisessa lainsäädännössä ei ole havaittavissa. Analyysin tuloksena selviää myös, että asiantuntijat eivät lausunnoissaan ota erityisemmin kantaa ikärajojen perusteluiden kattavuuteen, eivätkä he huomio lapsen kehityksellistä näkökulmaa yhtään sen laajemmin, kuin miten sitä on muussakaan lainvalmisteluaineistossa huomioitu.
Ikärajasääntelyä tarkastelevaa tutkimusta on tehty Suomessa vähän ja se on osiltaan jo vanhaa. Tutkimuksella täydennetään aiemmasta tutkimuksesta löytynyttä tutkimusaukkoa tarkastelemalla valiokunnille annettuja asiantuntijalausuntoja, kun aiempi tutkimus on keskittynyt pääasiassa muuhun lainvalmisteluaineistoon. Tutkimus osoittaa ikärajasääntelyn perustelussa ilmenevää puutteellisuutta ja tarvetta ikärajojen syvällisemmälle uudelleentarkastelulle. Vaikka ongelmia nykyisessä ikärajasääntelyssä ei esiintyisikään, ikärajasääntelyn ideaalitilanteen saavuttaminen vaatisi sen, että voimassa olevia ikärajoja tarkasteltaisiin kriittisesti lapsen kehityksestä sekä todellisuudesta saatavilla olevan tiedon valossa.
Tutkimuksen ajatuspohja rakentuu aiemmasta ikärajasääntelyä käsitelleestä tutkimuksesta sekä lapsioikeudessa omaksutuista käsitteistä. Tutkimus koostuu kahdesta kokonaisuudesta, joista ensimmäisessä tarkastellaan keskeisimpiä lapsiin kohdistuvia ikärajoja ja niille esitettyjä perusteluita. Tällä tarkastelulla luodaan yleiskuva siitä, millaisista asioista ikärajoilla säädellään ja miten kattavasti ikärajoja on perusteltu, sekä alustetaan tutkimuksen toista kokonaisuutta. Tutkimuksen toisessa kokonaisuudessa esitellään tutkimustulokset valiokunnissa ikärajojen osalta kuultujen asiantuntijoiden lausuntojen analyysista. Valiokuntien asiantuntijalausunnot on valittu kolmesta vuosina 2015–2022 tehdystä lakimuutoksesta, jotka ovat sisältäneet kiinteän ikärajasäännöksen. Aineisto koostui yhteensä 35 lausunnosta.
Tarkastelu paljastaa sen, että ikärajoille ei ole esitetty kovinkaan kattavia perusteluita, vaan perustelussa nojataan vahvasti muihin voimassa oleviin ikärajasäännöksiin tai aiemmin voimassa olleeseen oikeustilaan. Ideaalitilanteessa lapsiin kohdistuvat ikärajasäännökset perustuisivat lapsen kehityksestä saatavilla olevaan tutkimustietoon, mutta tällaisen tilanteen toteutumista suomalaisessa lainsäädännössä ei ole havaittavissa. Analyysin tuloksena selviää myös, että asiantuntijat eivät lausunnoissaan ota erityisemmin kantaa ikärajojen perusteluiden kattavuuteen, eivätkä he huomio lapsen kehityksellistä näkökulmaa yhtään sen laajemmin, kuin miten sitä on muussakaan lainvalmisteluaineistossa huomioitu.
Ikärajasääntelyä tarkastelevaa tutkimusta on tehty Suomessa vähän ja se on osiltaan jo vanhaa. Tutkimuksella täydennetään aiemmasta tutkimuksesta löytynyttä tutkimusaukkoa tarkastelemalla valiokunnille annettuja asiantuntijalausuntoja, kun aiempi tutkimus on keskittynyt pääasiassa muuhun lainvalmisteluaineistoon. Tutkimus osoittaa ikärajasääntelyn perustelussa ilmenevää puutteellisuutta ja tarvetta ikärajojen syvällisemmälle uudelleentarkastelulle. Vaikka ongelmia nykyisessä ikärajasääntelyssä ei esiintyisikään, ikärajasääntelyn ideaalitilanteen saavuttaminen vaatisi sen, että voimassa olevia ikärajoja tarkasteltaisiin kriittisesti lapsen kehityksestä sekä todellisuudesta saatavilla olevan tiedon valossa.