Tekoälyn hyödyntäminen sääntelyn seurannan ja noudattamisen valvonnassa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten tekoälyä voidaan hyödyntää sääntelyn seurannan ja noudattamisen valvonnassa finanssialan yrityksissä. Tutkielmassa selvitettiin erityisesti tekoälyn mahdollisia käyttökohteita RegTech-sovelluksissa sekä niitä tekijöitä, jotka tulisi huomioida käyttöönoton yhteydessä, jotta tekoälyteknologian implementointi finanssialan yritykseen onnistuisi mahdollisimman vaivattomasti. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä lisääntyvä sääntely finanssialalla kuormittaa organisaatioita laajasti ja siihen käytetään huomattavasti resursseja. Tekoälyn avulla voidaan saada kevennettyä sääntelystä koituvaa painetta ja säästetyt resurssit voidaan tulevaisuudessa allokoida vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Samaan aikaan tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia sen kyvystä tehostaa tiedon käsittelyä ja suodattaa oleellista tietoa. Tekoäly tuo mahdollisuuden reagoida tuleviin sääntelymuutoksiin nopeammalla aikataululla. RegTech on noussut keskeiseksi käsitteeksi tässä yhteydessä, viitaten teknologiaratkaisuihin, joilla tuetaan sääntelyn noudattamista ja valvontaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää sääntelyn seurannassa ja noudattamisessa, millaisia konkreettisia käyttökohteita sillä on RegTechissä, ja mitä tekijöitä tekoälyn käyttöönotossa on tärkeä huomioida. Näihin kysymyksiin vastataan päätutkimuskysymyksen ja kahden osakysymyksen avulla: Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sääntelyn seurannan ja noudattamisen valvonnassa finanssialan yrityksissä? Mitkä ovat tekoälyn mahdolliset käyttökohteet RegTech-sovelluksissa? Mitä asioita tulisi ottaa huomioon tekoälyn käyttöönoton implementoinnissa? Aiempi tutkimus on käsitellyt pääasiassa RegTechiä teknologisena ilmiönä, mutta tekoälyn hyödyntämistä sääntelyn valvonnassa on tarkasteltu todella vähän, erityisesti yksilö- ja organisaatiotason hyväksyttävyyden näkökulmasta. Tämän tutkielman tarkoitus on osaltaan vastata tähän olemassa olevaan tutkimusaukkoon. Teoreettinen viitekehys on rakennettu yhdistämällä Technology Acceptance Model (TAM) ja institutionaalinen teoria, joiden avulla tarkastellaan käyttäjien asenteita sekä organisaation ympärillä vaikuttavaa sääntely- ja kilpailuympäristöä. Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jonka aineisto kerättiin kuuden finanssialan asiantuntijan teemahaastatteluilla. Haastateltavat asiantuntijat toimivat compliance- ja kehitystehtävissä. Aineiston analyysi toteutettiin Gioia-menetelmän avulla, joka mahdollisti aineiston systemaattisen läpikäynnin ja jonka pohjalta muodostettiin ensimmäisen ja toisen asteen käsitteet sekä aggregaattikategoriat. Tutkielman tulosten perusteella tekoälyllä on monia käyttökohteita erityisesti sääntelytekstien tiivistämisessä, sääntelymuutosten seurannassa ja olennaisen sisällön tunnistamisessa. Näiden lisäksi tekoäly mahdollistaa tiedon käsittelyn tehostamisen ja asiantuntijatyön tukemisen. Samalla tutkimus osoittaa käyttöönoton hitauteen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat osaamisen puute, konservatiivinen toimialakulttuuri ja epäselvä sääntelyohjeistus. Jotta implementointi onnistuisi edellyttää se teknisten edellytysten ohella organisaation sisäistä valmiutta ja institutionaalista hyväksyntää. Tulevaisuudessa tekoälyn rooli kasvaa, kun teknologian valmius paranee ja monimutkainen sääntely-ympäristö selkiytyy.