Abjekti sukupuoli, kulttuurinen hegemonia ja representaatioiden diskursiivinen rakentuminen : kauhukirjallisuuden konventiot Ryu Murakamin romaanissa "Audition"
Ekström, Lauri (2025-05-24)
Abjekti sukupuoli, kulttuurinen hegemonia ja representaatioiden diskursiivinen rakentuminen : kauhukirjallisuuden konventiot Ryu Murakamin romaanissa "Audition"
(24.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065113
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065113
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen Ryu Murakamin romaania Audition (2009, käänt. Ralph McCarthy) sukupuolen representaatioiden ja diskurssien näkökulmasta. Romaanissa leskimies Aoyama rakastuu nuoreen Asami Yamasakiin, jonka täydelliseltä vaikuttavan ulkokuoren alta paljastuu sadistinen murhaaja.
Tutkielmassani kartoitan millä tavoin romaanin mies- ja naishenkilöiden representaatiot rakentuvat ja millaisia merkityksiä ne sisältävät tai tuottavat. Kontekstoimalla romaanin sen alkuteoksen (Odishon, 1997) ilmestymisajankohtaan tulkitsen miten 1990-luvun japanilainen kulttuuri vaikuttaa representaatioiden luonteeseen. Laajemmin pohdin koko 1900-luvun japanilaisen kulttuurin sukupuolinormien merkitystä representaatioissa sekä romaanin tematiikassa. Lähestymällä tutkimuskohdetta sen lajityypin kautta analysoin miten kauhufiktion konventiot vaikuttavat siinä esiintyviin sukupuolen representaatioihin.
Lähestyn aineistoani kulttuurintutkimuksen, feministisen teorian, psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen ja kauhukirjallisuuden historian viitekehyksistä. Sovellan tutkielmassa Stuart Hallin representaatioita koskevaa ajattelua ja Michel Foucault´n teorioihin perustuvaa näkemystä diskurssien olennaisuudesta merkitysten rakentumisessa. Hyödynnän tutkielmassa myös erityisesti Antonio Gramscin käsitteeseen perustuvaa ajatusta kulttuurisesta hegemoniasta ja Julia Kristevan freudilaiseen ajatteluun pohjaavaa teoriaa abjektiosta.
Selvitän tutkielmassa miten miespuoliset henkilöhahmot ilmentävät R.W. Connellin konseptia hegemonisesta maskuliinisuudesta tarinan sisällä. Hyödyntämällä abjektion käsitettä osoitan millä tavoin romaanin naisrepresentaatio, Asami Yamasaki, on kauhukirjallisuudelle tyypillinen abjekti naishahmo. Kartoitan tutkielman lopuksi myös Asamin hahmon representaatiosta löydettävissä olevia emansipatorisia ja vastahegemonisia tulkintatapoja.
Tutkielmani osoittaa, että romaanissa ilmenevät sukupuolen representaatiot ja diskurssit ovat kauhufiktion konventioille tyypillisiä erityisesti Asami Yamasakin hahmon osalta. Miespuolisten henkilöhahmojen representaatioita luonnehtii luonnollistetun kulttuurisen hegemonian omaksuminen ja hämmennys tai ahdistus sosiaalisista muutoksista tai niiden mahdollisuuksista. Naisen representaatiossa artikuloituu kulttuurisesti kiistanalaiseksi käsitettyjä kysymyksiä sukupuolirooleista erityisesti äitiyden ja perheyksikön normien näkökulmasta. Kauhufiktiolle tyypillisesti naisen representaatio perustuu kulttuuristen muutosten vaarallisuuteen, transgressiiviseen sosiaalisten rajojen ylitykseen ja korostettuun ruumiillisuuteen, jossa freudilaiset pelot käyvät mieshahmoille toteen.
Tutkielmani perusteella voi todeta että romaanin representaatiot sukupuolesta ovat edellä mainituilla tavoilla kaksijakoisia ja kauhufiktiolle tyypillisiä, joskin niitä on myös mahdollista lukea toisin. Romaanissa mieshahmojen representaatio perustuu näissä artikuloituvaan luonnollistettuun käsitykseen siitä mikä on normaalia. Naishahmon representaatio puolestaan pohjautuu feminiiniseksi ymmärretyn esittämiseen epäluonnollisena, hirviömäisenä ja normaalin ulkopuolisena Toisena.
Tutkielmassani kartoitan millä tavoin romaanin mies- ja naishenkilöiden representaatiot rakentuvat ja millaisia merkityksiä ne sisältävät tai tuottavat. Kontekstoimalla romaanin sen alkuteoksen (Odishon, 1997) ilmestymisajankohtaan tulkitsen miten 1990-luvun japanilainen kulttuuri vaikuttaa representaatioiden luonteeseen. Laajemmin pohdin koko 1900-luvun japanilaisen kulttuurin sukupuolinormien merkitystä representaatioissa sekä romaanin tematiikassa. Lähestymällä tutkimuskohdetta sen lajityypin kautta analysoin miten kauhufiktion konventiot vaikuttavat siinä esiintyviin sukupuolen representaatioihin.
Lähestyn aineistoani kulttuurintutkimuksen, feministisen teorian, psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen ja kauhukirjallisuuden historian viitekehyksistä. Sovellan tutkielmassa Stuart Hallin representaatioita koskevaa ajattelua ja Michel Foucault´n teorioihin perustuvaa näkemystä diskurssien olennaisuudesta merkitysten rakentumisessa. Hyödynnän tutkielmassa myös erityisesti Antonio Gramscin käsitteeseen perustuvaa ajatusta kulttuurisesta hegemoniasta ja Julia Kristevan freudilaiseen ajatteluun pohjaavaa teoriaa abjektiosta.
Selvitän tutkielmassa miten miespuoliset henkilöhahmot ilmentävät R.W. Connellin konseptia hegemonisesta maskuliinisuudesta tarinan sisällä. Hyödyntämällä abjektion käsitettä osoitan millä tavoin romaanin naisrepresentaatio, Asami Yamasaki, on kauhukirjallisuudelle tyypillinen abjekti naishahmo. Kartoitan tutkielman lopuksi myös Asamin hahmon representaatiosta löydettävissä olevia emansipatorisia ja vastahegemonisia tulkintatapoja.
Tutkielmani osoittaa, että romaanissa ilmenevät sukupuolen representaatiot ja diskurssit ovat kauhufiktion konventioille tyypillisiä erityisesti Asami Yamasakin hahmon osalta. Miespuolisten henkilöhahmojen representaatioita luonnehtii luonnollistetun kulttuurisen hegemonian omaksuminen ja hämmennys tai ahdistus sosiaalisista muutoksista tai niiden mahdollisuuksista. Naisen representaatiossa artikuloituu kulttuurisesti kiistanalaiseksi käsitettyjä kysymyksiä sukupuolirooleista erityisesti äitiyden ja perheyksikön normien näkökulmasta. Kauhufiktiolle tyypillisesti naisen representaatio perustuu kulttuuristen muutosten vaarallisuuteen, transgressiiviseen sosiaalisten rajojen ylitykseen ja korostettuun ruumiillisuuteen, jossa freudilaiset pelot käyvät mieshahmoille toteen.
Tutkielmani perusteella voi todeta että romaanin representaatiot sukupuolesta ovat edellä mainituilla tavoilla kaksijakoisia ja kauhufiktiolle tyypillisiä, joskin niitä on myös mahdollista lukea toisin. Romaanissa mieshahmojen representaatio perustuu näissä artikuloituvaan luonnollistettuun käsitykseen siitä mikä on normaalia. Naishahmon representaatio puolestaan pohjautuu feminiiniseksi ymmärretyn esittämiseen epäluonnollisena, hirviömäisenä ja normaalin ulkopuolisena Toisena.