Kuvataide ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumispalveluiden ympäristössä
Impilä, Aino (2025-05-23)
Kuvataide ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumispalveluiden ympäristössä
(23.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065161
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065161
Tiivistelmä
Kuvataiteella on tutkitusti runsaasti myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Kuvataiteen katsominen tai kokeminen voi parantaa ikääntyneen ihmisen vuorovaikutusta ja samalla luoda merkityksellisyyttä sekä viihtyisyyttä hoitoympäristöön. Ikääntyneen ihmisen loppuelämän asuinympäristö on yhä useammin ympärivuorokautisen asumispalvelun yksikkö, mutta yksiköiden fyysinen ympäristö on usein laitosmainen. Monipuolisen ja laadukkaan kuvataiteen avulla pystytään elävöittämään ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitoympäristöä, joka voi auttaa omannäköisen elämän luomisessa ja arjessa selviytymisessä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ja kuvailla kuvataidetta ikääntyneiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitoympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin ikääntyneiden asumisen ympäristöä sekä millaisia mahdollisuuksia on elävöittää sitä kuvataiteen keinoin. Tutkimus tuotti kuvauksen ikääntyneen ihmisen hoitoympäristöstä kuvataiteen osalta ja kiinnitti huomiota kuvataiteeseen ikääntyneen hyvinvoinnin edistäjänä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena havainnointitutkimuksena. Analysoitava aineisto koostui yhteensä 663 värillisestä valokuvasta, jotka otettiin ikääntyneiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen yksiköiden (n=20) yleisissä tiloissa sijaitsevasta kuvataiteesta. Lisäksi aineiston analyysissä hyödynnettiin kenttämuistiinpanoja. Valokuvien analysoinnissa käytettiin Collier & Collierin (1986) vaiheistettua kuva-aineiston analyysimallia. Valokuvat jaoteltiin ensiksi kuvataiteen yleisimpiin luokkiin, jonka jälkeen kuvataidetta tarkasteltiin semioottisen kuva-analyysin mukaisesti. Semioottisen tarkastelutavan ja tarkemmin denotaation merkitystason mukaisesti taideteoksista tutkittiin niiden yleistä ja pinnallista merkitystä eli asioita, jotka ovat konkreettisesti nähtävissä kuvataideteoksista.
Analysoitavista valokuvista (n=663) havaittiin yhteensä 513 erillistä kuvataideteosta. Tutkittavat kuvataiteen alueet tässä tutkimuksessa olivat kuvanveisto, maalaustaide, piirustustaide, taidegrafiikka ja valokuvataide. Näistä muodostettiin yläluokat (n=5) ja kuvataideteoksia analysoimalla luotiin sopivat alaluokat (n=14). Suurimman yläluokan lukumäärältään muodostivat maalaustaide (n=294) ja valokuvataide (n=176). Muut yläluokat piirustustaide (n=21), taidegrafiikka (n=13) ja kuvanveisto (n=9) olivat tutkittavissa yksiköissä määrällisesti vähäisemmin edustettuina. Havaittu kuvataide oli suurimmaksi osaksi esittävää taidetta. Aineistossa oli vain 5 abstraktia teosta. Kuvataideteosten käytetyimmät aihepiirit olivat maisema- ja luontoaiheet sekä kukka-asetelmat. Valtaosa kuvataiteesta oli sijoitettu kävelevän ihmisen katseen korkeudelle. Suurimmat esteet kuvataiteen havaitsemiselle olivat kuvataiteen eteen taittuvat ovet, hämärä tila, heijastavat taulupinnat, kuvataiteen päällä roikkuvat johdot tai kuvataiteen katselupaikalle asetellut huonekalut.
Tutkimustuloksissa havaittiin, että ympärivuorokautisten asumispalvelujen yksiköissä on runsaasti kuvataidetta, joka on laadultaan vaihtelevaa. Suurin osa kuvataiteesta oli esittävää maalaus- ja valokuvataidetta. Kuvataiteen valinnassa ja sijoittelussa ei ollut otettu kaikkia ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn muutoksia tai rajoituksia huomioon. Tulisi selvittää, kuka päättää kuvataiteesta ja sen sijoittelusta ympärivuorokautisen asumispalvelujen hoitoympäristössä ja minkälaista kuvataidetta asukkaat toivoisivat yksiköihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kehitettäessä ikääntyneen ihmisen fyysistä ja symbolista hoitoympäristöä sekä kuvataiteen käyttöä. Visual art can have a positive impact on health and wellbeing in many ways. Viewing or experiencing visual art can improve the interaction of an older person. Visual art can also help creating a meaningful and home-like environment. As the population is aging a growing number of older people spend the last years of their lives in a residential care setting. These older people facilities’ physical environments are often described as institutional-like. Versatile and high-quality visual art enables to create individual surroundings and motivates to cope with everyday life.
The purpose of this study was to analyze and describe visual art in older people residential care setting. The aim of this study was to highlight the living environment of older people and what kind of opportunities there are to enliven it through visual art. This study produced a description of the care environment of an older person in terms of visual art and drew attention to visual art as a promoter of the well-being of older people.
A qualitative observational study was conducted. The data consisted of 663 color photographs that were taken of visual art located in common areas of older people’s residential facilities (n=20). In addition, field notes were written during the data collection. Collier & Collier's (1986) model of a basic visual analysis was utilized to analyze photographs. The photographs were divided into the most common categories of visual art, after which the visual art was examined according to semiotic image analysis. Denotative approach was used inside the semiotic image analysis. Denotation defines the general meaning of the image and objects that can be concretely seen in an art piece.
A total of 513 separate visual artworks were identified from the photographs (n=663). Visual art forms in this study included sculpture, painting, drawing, graphic art and photography. These were the main categories (n=5) and subcategories (n=14) were created by analyzing the main categories. The largest main categories were paintings (n=294) and photographs (n=176). The other main categories drawing (n=21), graphic art (n=13) and sculpture (n=9) were less represented in the units of this study. Visual art observed was mostly representational. There were only 5 abstract art pieces. The most common themes of visual art were landscapes, natural scenery and flower arrangements. The majority of the visual art pieces were placed at an eye level of a walking person. Obstacles like folding doors in front of visual art, dim space, reflective surfaces of paintings, wires hanging above visual art or furniture placed to block passage of visual art made it inconvenient to observe visual art pieces.
There are large number of visual art pieces in older people’s residential facilities, but the quality of visual art varies. Most of the visual art was representational paintings and photographs. The selection and placement of visual art did not consider the different limitations or lowered functional capacities older people have. It is important to explore what instance decides and places visual art in residential facilities and what kind of visual art older people would prefer to have in the units. These results can be utilized when developing physical and symbolic nursing environments of older people and the use of visual art in the future.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida ja kuvailla kuvataidetta ikääntyneiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitoympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin ikääntyneiden asumisen ympäristöä sekä millaisia mahdollisuuksia on elävöittää sitä kuvataiteen keinoin. Tutkimus tuotti kuvauksen ikääntyneen ihmisen hoitoympäristöstä kuvataiteen osalta ja kiinnitti huomiota kuvataiteeseen ikääntyneen hyvinvoinnin edistäjänä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena havainnointitutkimuksena. Analysoitava aineisto koostui yhteensä 663 värillisestä valokuvasta, jotka otettiin ikääntyneiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen yksiköiden (n=20) yleisissä tiloissa sijaitsevasta kuvataiteesta. Lisäksi aineiston analyysissä hyödynnettiin kenttämuistiinpanoja. Valokuvien analysoinnissa käytettiin Collier & Collierin (1986) vaiheistettua kuva-aineiston analyysimallia. Valokuvat jaoteltiin ensiksi kuvataiteen yleisimpiin luokkiin, jonka jälkeen kuvataidetta tarkasteltiin semioottisen kuva-analyysin mukaisesti. Semioottisen tarkastelutavan ja tarkemmin denotaation merkitystason mukaisesti taideteoksista tutkittiin niiden yleistä ja pinnallista merkitystä eli asioita, jotka ovat konkreettisesti nähtävissä kuvataideteoksista.
Analysoitavista valokuvista (n=663) havaittiin yhteensä 513 erillistä kuvataideteosta. Tutkittavat kuvataiteen alueet tässä tutkimuksessa olivat kuvanveisto, maalaustaide, piirustustaide, taidegrafiikka ja valokuvataide. Näistä muodostettiin yläluokat (n=5) ja kuvataideteoksia analysoimalla luotiin sopivat alaluokat (n=14). Suurimman yläluokan lukumäärältään muodostivat maalaustaide (n=294) ja valokuvataide (n=176). Muut yläluokat piirustustaide (n=21), taidegrafiikka (n=13) ja kuvanveisto (n=9) olivat tutkittavissa yksiköissä määrällisesti vähäisemmin edustettuina. Havaittu kuvataide oli suurimmaksi osaksi esittävää taidetta. Aineistossa oli vain 5 abstraktia teosta. Kuvataideteosten käytetyimmät aihepiirit olivat maisema- ja luontoaiheet sekä kukka-asetelmat. Valtaosa kuvataiteesta oli sijoitettu kävelevän ihmisen katseen korkeudelle. Suurimmat esteet kuvataiteen havaitsemiselle olivat kuvataiteen eteen taittuvat ovet, hämärä tila, heijastavat taulupinnat, kuvataiteen päällä roikkuvat johdot tai kuvataiteen katselupaikalle asetellut huonekalut.
Tutkimustuloksissa havaittiin, että ympärivuorokautisten asumispalvelujen yksiköissä on runsaasti kuvataidetta, joka on laadultaan vaihtelevaa. Suurin osa kuvataiteesta oli esittävää maalaus- ja valokuvataidetta. Kuvataiteen valinnassa ja sijoittelussa ei ollut otettu kaikkia ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn muutoksia tai rajoituksia huomioon. Tulisi selvittää, kuka päättää kuvataiteesta ja sen sijoittelusta ympärivuorokautisen asumispalvelujen hoitoympäristössä ja minkälaista kuvataidetta asukkaat toivoisivat yksiköihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kehitettäessä ikääntyneen ihmisen fyysistä ja symbolista hoitoympäristöä sekä kuvataiteen käyttöä.
The purpose of this study was to analyze and describe visual art in older people residential care setting. The aim of this study was to highlight the living environment of older people and what kind of opportunities there are to enliven it through visual art. This study produced a description of the care environment of an older person in terms of visual art and drew attention to visual art as a promoter of the well-being of older people.
A qualitative observational study was conducted. The data consisted of 663 color photographs that were taken of visual art located in common areas of older people’s residential facilities (n=20). In addition, field notes were written during the data collection. Collier & Collier's (1986) model of a basic visual analysis was utilized to analyze photographs. The photographs were divided into the most common categories of visual art, after which the visual art was examined according to semiotic image analysis. Denotative approach was used inside the semiotic image analysis. Denotation defines the general meaning of the image and objects that can be concretely seen in an art piece.
A total of 513 separate visual artworks were identified from the photographs (n=663). Visual art forms in this study included sculpture, painting, drawing, graphic art and photography. These were the main categories (n=5) and subcategories (n=14) were created by analyzing the main categories. The largest main categories were paintings (n=294) and photographs (n=176). The other main categories drawing (n=21), graphic art (n=13) and sculpture (n=9) were less represented in the units of this study. Visual art observed was mostly representational. There were only 5 abstract art pieces. The most common themes of visual art were landscapes, natural scenery and flower arrangements. The majority of the visual art pieces were placed at an eye level of a walking person. Obstacles like folding doors in front of visual art, dim space, reflective surfaces of paintings, wires hanging above visual art or furniture placed to block passage of visual art made it inconvenient to observe visual art pieces.
There are large number of visual art pieces in older people’s residential facilities, but the quality of visual art varies. Most of the visual art was representational paintings and photographs. The selection and placement of visual art did not consider the different limitations or lowered functional capacities older people have. It is important to explore what instance decides and places visual art in residential facilities and what kind of visual art older people would prefer to have in the units. These results can be utilized when developing physical and symbolic nursing environments of older people and the use of visual art in the future.