Katsomusaineiden merkitys: uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineenopettajien näkemyksiä Pohjois-Pohjanmaalla
Ristiluoma, Heidi (2025-05-28)
Katsomusaineiden merkitys: uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineenopettajien näkemyksiä Pohjois-Pohjanmaalla
Ristiluoma, Heidi
(28.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065599
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065599
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lukion evankelisluterilaisenuskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajien näkemyksiä katsomusaineiden merkityksestä. Tutkielmaa varten on haastateltu kuutta opettajaa, jotka työskentelevät Pohjois-Pohjanmaalla asukasmäärältään pienillä paikkakunnilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako lukioiden alueellinen sijoittuminen opettajien näkemyksiin katsomusaineiden opetuksesta. Tätä tavoitetta lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimuskysymykset kartoittavat opettajien näkemystä katsomusaineiden merkityksestä, opiskelijoiden taustojen vaikutusta heidän näkemyksiinsä sekä lukioiden alueellisen sijoittumisen vaikutusta opettajien haastatteluissa esiin nousseisiin näkemyksiin.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskunnan muutoksen, monikulttuurisuuskasvatuksen ja katsomuksellinen moninaisuuden työkäsitteistä. Edellä mainitut käsitteet toimivat analyysin jäsentämisen apuna. Esiin nousseita teemoja olivat katsomusaineiden merkitys, katsomusaineiden tulevaisuus sekä alueelliset erityispiirteet.
Opettajat toivat esiin keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Tulokset osoittivat, että siinä missä katsomusaineiden opetus yleisesti koettiin merkitykselliseksi ja erittäin ajankohtaiseksi, tulevaisuuden toiveet katsomusaineiden järjestämisen malleista herättivät monenlaista pohdintaa. Osa opettajista koki, että nykyisen kaltainen katsomusaineiden malli vastaa parhaiten alueen opiskelijoiden tarpeisiin. Osa opettajista oli sitä mieltä, että evankelisluterilaisen uskonnon oppimäärä nykyisen kaltaisena olisi hyvä vaihtoehto kaikille opiskelijoille katsomuksellisesta taustasta riippumatta. Siinä missä evankelisluterilaisen uskonnon sisällöt ja tulevaisuus herättivät opettajien haastatteluissa pohdintaa ja erilaisia näkemyksiä, elämänkatsomustiedon opetus koettiin hyödyllisenä, mutta sen kansallisessa opetussuunnitelmassa kuvatut sisällöt saivat osakseen kritiikkiä.
Alueelle tyypillistä oli, että elämänkatsomustiedon kursseja järjestettiin satunnaisesti ja suurin osa, useina lukuvuosina kaikki opiskelijat, osallistuivat evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen. Syynä oli se, ettei opiskelijoita ollut tarpeeksi muiden katsomusaineiden ryhmiin, mutta myös käytännönjärjestelyistä syntyvät haasteet. Muodollisesti päteviä elämänkatsomustiedon opettajia löytyi kaikista lukioista, joiden opettajat osallistuivat haastatteluihin. Suurin osa haastatteluun osallistuneista opettajista koki, että opetuksen tulisi mennä kohti kaikille yhteistä ja avointa oppiainetta, mutta myös nykyinen malli koettiin toimivaksi.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskunnan muutoksen, monikulttuurisuuskasvatuksen ja katsomuksellinen moninaisuuden työkäsitteistä. Edellä mainitut käsitteet toimivat analyysin jäsentämisen apuna. Esiin nousseita teemoja olivat katsomusaineiden merkitys, katsomusaineiden tulevaisuus sekä alueelliset erityispiirteet.
Opettajat toivat esiin keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Tulokset osoittivat, että siinä missä katsomusaineiden opetus yleisesti koettiin merkitykselliseksi ja erittäin ajankohtaiseksi, tulevaisuuden toiveet katsomusaineiden järjestämisen malleista herättivät monenlaista pohdintaa. Osa opettajista koki, että nykyisen kaltainen katsomusaineiden malli vastaa parhaiten alueen opiskelijoiden tarpeisiin. Osa opettajista oli sitä mieltä, että evankelisluterilaisen uskonnon oppimäärä nykyisen kaltaisena olisi hyvä vaihtoehto kaikille opiskelijoille katsomuksellisesta taustasta riippumatta. Siinä missä evankelisluterilaisen uskonnon sisällöt ja tulevaisuus herättivät opettajien haastatteluissa pohdintaa ja erilaisia näkemyksiä, elämänkatsomustiedon opetus koettiin hyödyllisenä, mutta sen kansallisessa opetussuunnitelmassa kuvatut sisällöt saivat osakseen kritiikkiä.
Alueelle tyypillistä oli, että elämänkatsomustiedon kursseja järjestettiin satunnaisesti ja suurin osa, useina lukuvuosina kaikki opiskelijat, osallistuivat evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen. Syynä oli se, ettei opiskelijoita ollut tarpeeksi muiden katsomusaineiden ryhmiin, mutta myös käytännönjärjestelyistä syntyvät haasteet. Muodollisesti päteviä elämänkatsomustiedon opettajia löytyi kaikista lukioista, joiden opettajat osallistuivat haastatteluihin. Suurin osa haastatteluun osallistuneista opettajista koki, että opetuksen tulisi mennä kohti kaikille yhteistä ja avointa oppiainetta, mutta myös nykyinen malli koettiin toimivaksi.