Uusi elämänvaihe – Alakoulusta yläkouluun siirtyminen ja yläkouluaika koulumuisteluissa
Tervakangas, Aino (2025-05-03)
Uusi elämänvaihe – Alakoulusta yläkouluun siirtyminen ja yläkouluaika koulumuisteluissa
(03.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065486
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065486
Tiivistelmä
Suomalaisessa koulujärjestelmässä on kolme tärkeää nivelvaihetta, joista toinen on siirtymä alakoulusta yläkouluun. Tämä nivelvaihe on mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska yläkouluun siirtymä sijoittuu oppilaan elämässä noin 13 ikävuoden kohdalle, kun hän muutenkin kasvaa ja kehittyy voimakkaasti. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kokemuksia alakoulusta yläkouluun siirtymisestä ja yläkouluajasta 1990–2010 -luvuilta muistitietotutkimuksen keinoin.
Muistitietoaineistot ovat palvelleet eri alojen tutkijoita, ja niiden tarkastelusta on tullut osa myös kasvatuksen ja koulutuksen kenttää. Tämä tutkimus perustuu muistitietoaineistoon, joka on kerätty vuosina 2020–2021 osana Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran 2020 julkaisemaa Koulu elämässäni -koulumuistelukeruuta. Keruusta valikoitui tämän tutkimuksen aineistoksi 58 koulumuistokirjoitusta, joista yläkoulusiirtymää ja yläkouluaikaa käsiteltiin 54 (n=54) kirjoituksessa. Muisteluiden kirjoittajat olivat opettajaopiskelijoita kahdelta eri opettajankoulutuslaitokselta, ja muistelut olivat heidän oppilastöitään. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Muisteluteksteistä rajattiin yläkoulusiirtymää ja -aikaa koskevat osuudet, ja niistä muodostettiin ryhmittelemällä teemoittelu, jonka mukaan teksteissä käsiteltiin koulusiirtymää, sosiaalista kouluympäristöä, koulunkäyntiä sekä koulun ulkopuolista arkea.
Yläkoulusiirtymää kuvailtiin muisteluteksteissä laajalti tunnemuistojen pohjalta. Siirtymä ja sen tuomat muutokset koettiin esimerkiksi jännittäväksi ja haikeaksi. Vertaissuhteet ja niiden jatkuvuus uusien ryhmäjakojen kannalta koettin tärkeäksi osaksi siirtymävaihetta. Yläkouluajasta määrällisesti eniten muisteluissa käsiteltiin sosiaalista kouluympäristöä eli opettajiin ja vertaisiin liittyviä muistoja. Opettajia muisteltiin kirjoituksissa laajalti yksilöinä, mutta myös luokanopettajasta aineenopettajaan -vaihdosta pohdittiin yleisemmällä tasolla. Kaverien merkitys sekä vapaa-ajalla että koulussa korostui. Vertaismuistoihin liittyi myös erilaisia haasteita, kuten kiusaaminen ja joukkoon kuulumisen kanssa kamppailu. Lisäksi muistoissa käsiteltiin esimerkiksi koulun hierarkiaa, koulunkäyntiin suhtautumista sekä kouluarjen ja välituntikulttuurin muutoksia kolmen yläkouluvuoden aikana.
Tulokset avaavat arvokkaita verrattain tuoreita subjektiivisia kokemuksia yläkouluarjesta parin viime vuosikymmenen ajalta. Kokemuksista on tulkittavissa etenkin vertaissuhteiden merkitys nuorille, mikä on tärkeä tieto ottaa huomioon koulujen nivelvaiheita suunniteltaessa ja toteuttaessa. Tulokset tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimuksen aiheita liittyen esimerkiksi nuorten sosiaalisiin ryhmäilmiöihin tai muun viiteryhmän kuin opettajaopiskelijoiden yläkoulumuistojen tarkasteluun.
Muistitietoaineistot ovat palvelleet eri alojen tutkijoita, ja niiden tarkastelusta on tullut osa myös kasvatuksen ja koulutuksen kenttää. Tämä tutkimus perustuu muistitietoaineistoon, joka on kerätty vuosina 2020–2021 osana Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran 2020 julkaisemaa Koulu elämässäni -koulumuistelukeruuta. Keruusta valikoitui tämän tutkimuksen aineistoksi 58 koulumuistokirjoitusta, joista yläkoulusiirtymää ja yläkouluaikaa käsiteltiin 54 (n=54) kirjoituksessa. Muisteluiden kirjoittajat olivat opettajaopiskelijoita kahdelta eri opettajankoulutuslaitokselta, ja muistelut olivat heidän oppilastöitään. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Muisteluteksteistä rajattiin yläkoulusiirtymää ja -aikaa koskevat osuudet, ja niistä muodostettiin ryhmittelemällä teemoittelu, jonka mukaan teksteissä käsiteltiin koulusiirtymää, sosiaalista kouluympäristöä, koulunkäyntiä sekä koulun ulkopuolista arkea.
Yläkoulusiirtymää kuvailtiin muisteluteksteissä laajalti tunnemuistojen pohjalta. Siirtymä ja sen tuomat muutokset koettiin esimerkiksi jännittäväksi ja haikeaksi. Vertaissuhteet ja niiden jatkuvuus uusien ryhmäjakojen kannalta koettin tärkeäksi osaksi siirtymävaihetta. Yläkouluajasta määrällisesti eniten muisteluissa käsiteltiin sosiaalista kouluympäristöä eli opettajiin ja vertaisiin liittyviä muistoja. Opettajia muisteltiin kirjoituksissa laajalti yksilöinä, mutta myös luokanopettajasta aineenopettajaan -vaihdosta pohdittiin yleisemmällä tasolla. Kaverien merkitys sekä vapaa-ajalla että koulussa korostui. Vertaismuistoihin liittyi myös erilaisia haasteita, kuten kiusaaminen ja joukkoon kuulumisen kanssa kamppailu. Lisäksi muistoissa käsiteltiin esimerkiksi koulun hierarkiaa, koulunkäyntiin suhtautumista sekä kouluarjen ja välituntikulttuurin muutoksia kolmen yläkouluvuoden aikana.
Tulokset avaavat arvokkaita verrattain tuoreita subjektiivisia kokemuksia yläkouluarjesta parin viime vuosikymmenen ajalta. Kokemuksista on tulkittavissa etenkin vertaissuhteiden merkitys nuorille, mikä on tärkeä tieto ottaa huomioon koulujen nivelvaiheita suunniteltaessa ja toteuttaessa. Tulokset tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimuksen aiheita liittyen esimerkiksi nuorten sosiaalisiin ryhmäilmiöihin tai muun viiteryhmän kuin opettajaopiskelijoiden yläkoulumuistojen tarkasteluun.