Laadullinen sisällönanalyysi lastuavan työstön julkaisujen tulostarkkuudesta
Saarinen, Arttu (2025-06-06)
Laadullinen sisällönanalyysi lastuavan työstön julkaisujen tulostarkkuudesta
(06.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166430
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166430
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää laadullisen sisällönanalyysin menetelmin, mitä pidetään tällä hetkellä hyvän tulostarkkuuden rajana lastuavaa työstöä käsittelevissä akateemisissa julkaisuissa. Tämän selvittämiseksi tutkielman yhteydessä tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella taulukoitiin sekä kategorioitiin alan akateemisissa artikkeleissa annettuja kuvauksia erilaisille tulostarkkuuden virheprosenteille.
Artikkeleita oli yhteensä 18, ja niistä löytyi 25 erilaista tulostarkkuuden kuvausta. Artikkelit olivat seitsemästä eri maasta ja kolmelta eri mantereelta. Kaikissa artikkeleissa käsiteltiin sorvausta sekä FEM-mallinnusta. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2009–2024.
Artikkelien tulostarkkuuden virheprosentit ja niiden kuvaukset jaettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti kolmeen kategoriaan: ”positiivinen”, ”neutraali” ja ”negatiivinen”.
Suurimmaksi kategoriaksi muodostui positiivisten kuvausten kategoria, johon luokiteltiin 18 erilaista kuvausta. Näiden kuvausten tulostarkkuuden virheprosentit olivat väliltä 3–15 %. Neutraaliin kategoriaan sisällytettiin kolme kuvausta, joiden virheprosentit olivat väliltä 10–20 %. Negatiivisia kuvauksia oli neljä kappaletta, ja niiden virheprosentit olivat väliltä 17–59 %.
Tehdyn kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen sisällönanalyysin perusteella hyvän tulostarkkuuden raja lastuavaa työstöä käsittelevissä akateemisissa julkaisuissa on noin 15 %. Analyysin perusteella maiden tai mantereiden välillä ei ollut havaittavissa huomattavaa eroa sen suhteen, mitä pidettiin hyvänä tulostarkkuutena.
Tutkielman perusteella voidaan myös todeta, että tällä hetkellä alan tutkijoilla ei vaikuta olevan käytössä standardisoitua tapaa FEM-mallintaa lastuavan työstön menetelmiä tai laskea tulostarkkuuden virheprosenttia.
Artikkeleita oli yhteensä 18, ja niistä löytyi 25 erilaista tulostarkkuuden kuvausta. Artikkelit olivat seitsemästä eri maasta ja kolmelta eri mantereelta. Kaikissa artikkeleissa käsiteltiin sorvausta sekä FEM-mallinnusta. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2009–2024.
Artikkelien tulostarkkuuden virheprosentit ja niiden kuvaukset jaettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti kolmeen kategoriaan: ”positiivinen”, ”neutraali” ja ”negatiivinen”.
Suurimmaksi kategoriaksi muodostui positiivisten kuvausten kategoria, johon luokiteltiin 18 erilaista kuvausta. Näiden kuvausten tulostarkkuuden virheprosentit olivat väliltä 3–15 %. Neutraaliin kategoriaan sisällytettiin kolme kuvausta, joiden virheprosentit olivat väliltä 10–20 %. Negatiivisia kuvauksia oli neljä kappaletta, ja niiden virheprosentit olivat väliltä 17–59 %.
Tehdyn kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen sisällönanalyysin perusteella hyvän tulostarkkuuden raja lastuavaa työstöä käsittelevissä akateemisissa julkaisuissa on noin 15 %. Analyysin perusteella maiden tai mantereiden välillä ei ollut havaittavissa huomattavaa eroa sen suhteen, mitä pidettiin hyvänä tulostarkkuutena.
Tutkielman perusteella voidaan myös todeta, että tällä hetkellä alan tutkijoilla ei vaikuta olevan käytössä standardisoitua tapaa FEM-mallintaa lastuavan työstön menetelmiä tai laskea tulostarkkuuden virheprosenttia.