Suurien kielimallien käyttö mielenterveyden edistämisessä : integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata suurien kielimallien käyttöä mielenterveyden edistämisessä. Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on kasvanut merkittävästi vuosien 2000 ja 2019 välillä, ja arvioiden mukaan niiden määrä on noussut jopa 25 %. Tämä kasvu korostaa tarvetta kehittää ratkaisuja mielenterveyspalvelujen tarjoamiseen, sillä nykyiset palvelut ovat usein resurssien puutteen vuoksi riittämättömiä. Suuret kielimallit, jotka pystyvät tuottamaan ihmismäistä tekstiä ja ymmärtämään kielellisiä rakenteita, tarjoavat mahdollisuuden tehostaa mielenterveyspalveluja monin tavoin, kuten automatisoimalla epikriisien laatimista, tukemalla kliinistä päätöksentekoa ja vastaamalla potilaiden kysymyksiin. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen toteutuksessa mukailtiin Toronton ja Remingtonin (2020) integratiivisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita. Tutkielman aineisto valittiin systemaattisen kirjallisuushaun perusteella, jossa käytettiin PubMed, CINAHL, Medic, Cochrane, Scopus ja Web of Science -tietokantoja sekä manuaalista hakua. Kirjallisuushaku toteutettiin helmikuussa 2025. Tuloksia saatiin yhteensä 431, joista valittiin mukaan neljä alkuperäistutkimusta noudattaen ennalta asetettuja mukaanotto- ja poissulkukriteerejä. Mukaan otettujen alkuperäistutkimusten laatu arvioitiin Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) suomeksi kääntämillä JBI:n arviointikriteereillä. Aineisto analysoitiin induktiivisesti, ja Lizarondon ja kollegoiden (2025) suosituksia käytettiin apuna kvantitatiivisen aineiston muuttamiseen kvalitatiiviseksi aineiston analyysia varten. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että suurien kielimallien käyttöä mielenterveyden edistämisessä on tutkittu eri näkökulmista niin kontekstuaalisen kieliymmärryksen, vuorovaikutteisuuden kuin kognitiivisten toimintojen osalta. Lisäksi saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että suurien kielimallien soveltaminen käytännössä on sidoksissa kontekstiin ja käyttötarkoitukseen. Generatiivisten kielimallien havaittiin vähentävän psykologista kuormitusta, ja niillä on potentiaalia olla tukena mielenterveysinterventioissa. Toisaalta kielimallien tarkkuus sisällön analysoinnissa ja uskomusten arvioinnissa vaihteli eri konteksteissa. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä keskittyä suurien kielimallien luotettavuuden ja käyttäjäkokemusten syvällisempään tarkasteluun mielenterveyden edistämisen näkökulmasta.