Hardcore punk/metallivokalistin toimijuus suomalaisessa DIY-alakulttuurissa

Abstract

Kandidaatintutkielmani käsittelee vokalistina toimimista pääosin affektin, musikoinnin ja toimijuuden näkökulmista suomalaisissa hardcore punkin sekä metallin ympärille rakentuvissa DIY-alakulttuureissa. Olen haastatellut kolmea genret taitavaa aktiivista vokalistia ja lähtenyt laadullisen sisällönanalyysin sekä diskurssianalyysin avulla selvittämään, miten haastatteluissa ilmeni vokalistien tavat hahmottaa omaa toimijuuttaan keskusteltaessa mm. musiikinteosta, äänen tuot-tamisesta sekä alakulttuuritoiminnasta yleisemmin. Lähestyin haastateltavien tarjoamia näkökulmia subjektipositioina, jotka kuvailevat heidän asemaansa koskevia diskursseja. Alakulttuurin määrittelyssä keskityin myös toimijoiden luomiin konventioihin ja puhetapoihin, joita voi tulkita alakulttuurisen pääoman näkökulmasta.

Päädyin luomaan aineistosta ensin kolme erillistä aihepiiriä: vokalistius yhdistettynä matalan kynnyksen osallisuuteen, poliittiseen olemassaoloon sekä hauskanpitoon. Lopuksi kuitenkin päädyin vielä aineiston perusteella pohtimaan tarkemmin alakulttuuritoimijuuden piirteitä ja mahdollisuuksia käsitteenä. Tutkimuksen perusteella argumentoin, kuinka hardcore punk- tai metallivokalistina toimimiseen voi liittää alakulttuuritoimijuuden. Tämän lisäksi pohdin, millaista alakulttuuritoimijan sisäistä motivaatiota toimintaan liittyy. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa käsityksiä musiikin harrastamisen konventioista keinonaan yksilöiden sanoittamat kokemukset.

My bachelor’s thesis examines the role of a vocalist primarily from the perspectives of affect, musicking, and agency within Finnish DIY subcultures formed around hardcore punk and metal. I have interviewed three active vocalists who are well-versed in these genres and used qualitative content analysis and discourse analysis to explore how the interviewees articulated their sense of agency when discussing topics such as making music, producing sound, and participating in subcultural activities more broadly. I approached the perspectives offered by the interviewees as subject positions that reflect discourses surrounding their roles. In defining subculture, I also focused on the conventions and modes of speech created by the participants themselves, which can be interpreted from the viewpoint of subcultural capital.

Initially, I categorized the material into three thematic areas: being a vocalist combined with low-threshold participation, political existence, and having fun. However, I eventually decided, based on the data, to examine more closely the features and potential of subcultural agency as a concept. Based on the research, I argue that performing as a hardcore punk or metal vocalist can be associated with subcultural agency. In addition, I reflect on the kind of internal motivation a subcultural agent may have for their participation. The aim of this study is to expand understandings of the conventions of musical engagement by using individuals' own articulated experiences as a lens.