Mielenterveyden johtaminen työelämässä
Korpijaakko, Oona (2025-06-05)
Mielenterveyden johtaminen työelämässä
Korpijaakko, Oona
(05.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166107
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166107
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten työn ominaisuudet, johtaminen, organisaatiokäytännöt ja yksilön omat resurssit vaikuttavat työntekijän mielenterveyteen sekä millä tavoin mielenterveyttä voidaan tukea osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Tutkielma on ajankohtainen, sillä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat nousseet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ohi suurimmaksi syyksi suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Tavoitteena on ymmärtää, millä tavoin työperäiset tekijät vaikuttavat työntekijän mielenterveyteen sekä mitä organisaatiot, esihenkilöt ja yksilöt itse voivat tehdä mielenterveyden edistämiseksi. Mielenterveys on merkittävä osa työkykyä ja työhyvinvointia erityisesti nykyisessä tietotyöhön painottuvassa työelämässä, jossa psyykkiset voimavarat korostuvat.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat työn vaatimusten ja voimavarojen malli (JD-R-malli) sekä ponnistusten ja palkkioiden epätasapainon malli (ERI- malli). Tutkimuskirjallisuuden perusteella havaitaan, että mielenterveyden ongelmia aiheuttavat muun muassa korkeat työn vaatimukset, vähäinen autonomia, sosiaalisen tuen puute sekä koettujen ponnistusten ja palkkioiden välinen epätasapaino. Mielenterveyttä tukevat tekijät puolestaan ovat esimerkiksi autonomia, sosiaalinen tuki, työn merkityksellisyys, osallistava johtaminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet.
Tutkielma korostaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen mielenterveyden johtamisen merkitystä organisaatioissa inhimillisten ja taloudellisten haittojen vähentämiseksi. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että mielenterveyden tukeminen työssä vaatii sekä ennaltaehkäiseviä rakenteita että työyhteisön ja esihenkilöiden aktiivista osallistumista. Jatkotutkimusta tarvitaan organisaatioissa jo käytössä olevien mielenterveysstrategioiden kartoittamiseksi sekä niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lisäksi olisi tärkeää tutkia varhaisen puuttumisen vaikutuksia työntekijöiden mielenterveyteen.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat työn vaatimusten ja voimavarojen malli (JD-R-malli) sekä ponnistusten ja palkkioiden epätasapainon malli (ERI- malli). Tutkimuskirjallisuuden perusteella havaitaan, että mielenterveyden ongelmia aiheuttavat muun muassa korkeat työn vaatimukset, vähäinen autonomia, sosiaalisen tuen puute sekä koettujen ponnistusten ja palkkioiden välinen epätasapaino. Mielenterveyttä tukevat tekijät puolestaan ovat esimerkiksi autonomia, sosiaalinen tuki, työn merkityksellisyys, osallistava johtaminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet.
Tutkielma korostaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen mielenterveyden johtamisen merkitystä organisaatioissa inhimillisten ja taloudellisten haittojen vähentämiseksi. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että mielenterveyden tukeminen työssä vaatii sekä ennaltaehkäiseviä rakenteita että työyhteisön ja esihenkilöiden aktiivista osallistumista. Jatkotutkimusta tarvitaan organisaatioissa jo käytössä olevien mielenterveysstrategioiden kartoittamiseksi sekä niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lisäksi olisi tärkeää tutkia varhaisen puuttumisen vaikutuksia työntekijöiden mielenterveyteen.