”Tervetuloa homokabareeheni!” : Ruumiillisuus ja vuorovaikutus Sam Smithin Unholy-kappaleen esityksissä
Helske, Emmi (2025-06-06)
”Tervetuloa homokabareeheni!” : Ruumiillisuus ja vuorovaikutus Sam Smithin Unholy-kappaleen esityksissä
(06.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166557
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061166557
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen miten yleisön ja esiintyjien välinen vuorovaikutus sekä ruumiillisuus ilmenevät Sam Smithin Unholy-kappaleen esityksessä. Tutkin kolmea eri esitystä, joita analysoin YouTube-videopalvelusta löytyvien fanivideoiden avulla. Tutkielmani tavoite on osoittaa millaisia raameja eri genrekonventiot ja paikkasidonnaiset perinteet luovat esityksiin. Tutkimus perustuu vahvasti musiikin esitystutkimukseen sekä sukupuolentutkimuksen teorioihin, joita sovellan aineiston lähiluvussa. Myös teemoittelua käyttäen tarkastelen miten esiintyjä ja yleisö myötäilevät ja vastaavasti rikkovat ennalta asetettuja raameja kussakin esityksessä. Analysoin miten erilaiset tekijät kuten esitystila, siellä olevat ihmiset sekä vaatetus vaihtelevat esityksen mukaan.
Tutkielma osoittaa, että erilaiset genrekonventiot vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutus ja ruumiillisuus ilmenevät esityksissä. Popmusiikki mahdollistaa vapaamman seksuaalisilla teemoilla leikittelyn sekä antaa yleisölle enemmän tilaa olla mukana esityksen äänimaailman luomisessa. Klassisen musiikin esitysperinteen läsnäolo taas luo esitykselle enemmän sääntöjä ja ennalta sovittuja asetuksia, kuten merkittävämmän esiintyjä–yleisö kahtiajaon. Tällaiset säännöt eivät kuitenkaan aina ole artistia rajoittavia tekijöitä vaan antavat hänelle mahdollisuuden monipuolistaa artistiuuttaan.
Tutkielma osoittaa, että erilaiset genrekonventiot vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutus ja ruumiillisuus ilmenevät esityksissä. Popmusiikki mahdollistaa vapaamman seksuaalisilla teemoilla leikittelyn sekä antaa yleisölle enemmän tilaa olla mukana esityksen äänimaailman luomisessa. Klassisen musiikin esitysperinteen läsnäolo taas luo esitykselle enemmän sääntöjä ja ennalta sovittuja asetuksia, kuten merkittävämmän esiintyjä–yleisö kahtiajaon. Tällaiset säännöt eivät kuitenkaan aina ole artistia rajoittavia tekijöitä vaan antavat hänelle mahdollisuuden monipuolistaa artistiuuttaan.