Teknologiset työkalut modernin orjuuden ehkäisemisessä elintarviketeollisuuden toimitusketjuissa
Dahlgren, Roni (2025-06-06)
Teknologiset työkalut modernin orjuuden ehkäisemisessä elintarviketeollisuuden toimitusketjuissa
(06.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267400
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267400
Tiivistelmä
Moderni orjuus on laajasti tunnistettu kansainvälinen ihmisoikeusongelma, joka liittyy erityisesti globaalien toimitusketjujen monimutkaisuuteen ja heikkoon läpinäkyvyyteen. Ilmiötä esiintyy myös elintarviketeollisuuden toimitusketjuissa, erityisesti alkutuotannon ja varhaisen käsittelyn vaiheissa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia teknologisia työkaluja hyödynnetään modernin orjuuden ehkäisemisessä elintarviketeollisuuden toimitusketjuissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten eri teknologiat ilmenevät yritysten raporteissa ja mihin käyttötarkoituksiin niitä liitetään.
Tutkimus perustuu teorialähtöiseen lähestymistapaan, jossa teknologiat jaoteltiin kuuteen pääluokkaan: auditointi, raportointialustat, seuranta- ja valvontateknologiat, lohkoketjut, dialogiset kommunikointiteknologiat sekä tiedonlevitysteknologiat. Näitä luokkia käytettiin aineiston analyysin viitekehyksenä, ja ne heijastavat eri lähestymistapoja toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden kehittämiseen.
Tutkimusaineisto koostui 330 modernin orjuuden vastaisesta lausunnosta, jotka on julkaistu Ison-Britannian hallituksen ylläpitämässä rekisterissä vuosina 2022–2025. Lausunnot koskivat yrityksiä, joilla on velvollisuus raportoida toimistaan modernin orjuuden ehkäisemiseksi. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä hyödyntäen koodausohjelmistoa. Tarkastelun kohteena oli teknologioiden esiintyvyys ja käyttötarkoitukset toimitusketjujen eri vaiheissa.
Tulosten mukaan auditointi oli yleisin käytetty teknologia ja liittyi usein toimittajavalvontaan ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen. Seuraavaksi yleisimpiä olivat raportointialustat ja dialogiset kommunikointiteknologiat, kuten koulutukset, kyselyt ja ilmoituskanavat. Seuranta- ja valvontateknologioiden käyttö oli maltillista, ja lohkoketjujen sekä tiedonlevitysteknologioiden käyttö vähäistä. Teknologioita hyödynnettiin pääosin hallinnollisiin ja sopimusperusteisiin tarkoituksiin. Vaikka työntekijöiden osallistamista tukevia ratkaisuja esiintyi, niitä käsiteltiin lausunnoissa usein yleisellä tasolla ilman tarkempaa kuvausta toteutuksesta tai vaikuttavuudesta.
Tutkimus osoittaa, että teknologiat voivat tukea modernin orjuuden torjuntaa, mutta niiden vaikuttavuus jää rajalliseksi, jos niitä sovelletaan vain muodollisesti. Työ tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysten käytännöistä ja voi toimia tukena kehittäville toimenpiteille toimitusketjujen eettisyyden edistämiseksi.
Tutkimus perustuu teorialähtöiseen lähestymistapaan, jossa teknologiat jaoteltiin kuuteen pääluokkaan: auditointi, raportointialustat, seuranta- ja valvontateknologiat, lohkoketjut, dialogiset kommunikointiteknologiat sekä tiedonlevitysteknologiat. Näitä luokkia käytettiin aineiston analyysin viitekehyksenä, ja ne heijastavat eri lähestymistapoja toimitusketjujen läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden kehittämiseen.
Tutkimusaineisto koostui 330 modernin orjuuden vastaisesta lausunnosta, jotka on julkaistu Ison-Britannian hallituksen ylläpitämässä rekisterissä vuosina 2022–2025. Lausunnot koskivat yrityksiä, joilla on velvollisuus raportoida toimistaan modernin orjuuden ehkäisemiseksi. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä hyödyntäen koodausohjelmistoa. Tarkastelun kohteena oli teknologioiden esiintyvyys ja käyttötarkoitukset toimitusketjujen eri vaiheissa.
Tulosten mukaan auditointi oli yleisin käytetty teknologia ja liittyi usein toimittajavalvontaan ja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen. Seuraavaksi yleisimpiä olivat raportointialustat ja dialogiset kommunikointiteknologiat, kuten koulutukset, kyselyt ja ilmoituskanavat. Seuranta- ja valvontateknologioiden käyttö oli maltillista, ja lohkoketjujen sekä tiedonlevitysteknologioiden käyttö vähäistä. Teknologioita hyödynnettiin pääosin hallinnollisiin ja sopimusperusteisiin tarkoituksiin. Vaikka työntekijöiden osallistamista tukevia ratkaisuja esiintyi, niitä käsiteltiin lausunnoissa usein yleisellä tasolla ilman tarkempaa kuvausta toteutuksesta tai vaikuttavuudesta.
Tutkimus osoittaa, että teknologiat voivat tukea modernin orjuuden torjuntaa, mutta niiden vaikuttavuus jää rajalliseksi, jos niitä sovelletaan vain muodollisesti. Työ tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysten käytännöistä ja voi toimia tukena kehittäville toimenpiteille toimitusketjujen eettisyyden edistämiseksi.