Lakiosasuojan heikentäminen ja perinnöttömäksi tekeminen - perittävän keinot ja perillisen oikeus lakiosaan
Baqiri, Sara (2025-06-06)
Lakiosasuojan heikentäminen ja perinnöttömäksi tekeminen - perittävän keinot ja perillisen oikeus lakiosaan
Baqiri, Sara
(06.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267081
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061267081
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millä edellytyksillä perittävä voi tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi rikollisen teon perusteella sekä sitä, millä perusteella lakiosaperilliset voivat saada tukea suosiolahjan, ennakkoperinnön ja testamenttiin rinnastuvan lahjan säännöksistä kun perittävä on pyrkinyt heikentämään lakiosasuojaa ennakollisin lahjoin. Keskiössä on perintökaaren (PK, 40/1965) 15 luvun 4 §:n säännös, joka mahdollistaa perinnöttömäksi tekemisen perillisen tahallisen ja syvästi loukkaavan rikoksen johdosta. Tutkimus tarkastelee myös keinoja, joita lakiosaperillisillä on tilanteissa, joissa perittävä pyrkii vaikuttamaan jäämistön jakautumiseen ennakollisin lahjoin tai testamenttiin rinnastuvin järjestelyin.
Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusotetta, jonka avulla analysoidaan voimassa olevan oikeuden sisältöä, tulkintaa ja systematiikkaa. Aineistona
hyödynnetään lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä, lainvalmisteluaineistoja ja oikeuskirjallisuutta.
Tutkielma osoittaa, että perinnöttömäksi tekeminen vaatii tarkat muodolliset ja aineelliset edellytykset, eikä se ole mahdollista ilman riittävää yksilöintiä testamentissa. Toisaalta, vaikka perittävä ei voisikaan pätevästi sulkea rintaperillistä perinnönjaosta, hän voi pyrkiä vaikuttamaan lakiosan määrään ennakkoperintöjen, suosiolahjojen ja muiden oikeustoimien kautta. Näiden toimien hyväksyttävyys arvioidaan erityisesti PK 7 luvun säännösten valossa.
Tutkimuksessa arvioidaan myös perillisen oikeusturvaa ja tuodaan esiin oikeudellisen
sääntelyn kehitystarpeita tilanteissa, joissa perittävän tahto ja rintaperillisen lakisääteinen suoja ovat ristiriidassa.
Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista tutkimusotetta, jonka avulla analysoidaan voimassa olevan oikeuden sisältöä, tulkintaa ja systematiikkaa. Aineistona
hyödynnetään lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä, lainvalmisteluaineistoja ja oikeuskirjallisuutta.
Tutkielma osoittaa, että perinnöttömäksi tekeminen vaatii tarkat muodolliset ja aineelliset edellytykset, eikä se ole mahdollista ilman riittävää yksilöintiä testamentissa. Toisaalta, vaikka perittävä ei voisikaan pätevästi sulkea rintaperillistä perinnönjaosta, hän voi pyrkiä vaikuttamaan lakiosan määrään ennakkoperintöjen, suosiolahjojen ja muiden oikeustoimien kautta. Näiden toimien hyväksyttävyys arvioidaan erityisesti PK 7 luvun säännösten valossa.
Tutkimuksessa arvioidaan myös perillisen oikeusturvaa ja tuodaan esiin oikeudellisen
sääntelyn kehitystarpeita tilanteissa, joissa perittävän tahto ja rintaperillisen lakisääteinen suoja ovat ristiriidassa.