Osallistava paikkatieto vieraslajin kartoituksessa : komealupiini (Lupinus polyphyllus)
Kolehmainen, Severi (2025-05-22)
Osallistava paikkatieto vieraslajin kartoituksessa : komealupiini (Lupinus polyphyllus)
(22.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368062
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368062
Tiivistelmä
Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä. Suomessa yksi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu laji, on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva komealupiini, joka viihtyy hyvin teiden varsilla ja jonka on havaittu laskevan lajirikkautta valtaamillaan alueilla. Erityisen uhan se muodostaa niittykasvillisuudelle.
Lupiini on vakiinnuttanut asemansa Suomen luonnossa, jonka vuoksi sitä ei enää pysty hävittämään. Kohdennettujen torjuntojen avulla voitaisiin kuitenkin minimoida lupiinin luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamia haittoja. Jotta torjuntaresurssit voitaisiin kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti haitallisimpiin esiintymiin, tarvitaan mahdollisimman kattava aineisto lupiiniesiintymistä.
Yksi vaihtoehto kattavan aineiston tuottamiseksi, on osallistavan paikkatiedon hyödyntäminen. Osallistavassa paikkatiedossa ei-paikkatietoammattilaisia osallistetaan paikkatiedon tuottamisessa. Menetelmä on kustannustehokas ja sen avulla voidaan tuottaa kattavia aineistoja, laajoilta alueilta, suhteellisen nopeasti.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää osallistavaan paikkatietoon pohjautuva verkkopohjainen karttakysely, jonka avulla kartoitetaan Varsinais-Suomen elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintoalueen tienvarsien lupiiniesiintymiä, mahdollisimman kattavasti, yhden kesän aikana. Menetelmän toimivuutta arvioitiin selvittämällä, onnistuttiinko sillä tuottamaan alueellisesti kattava aineisto ja soveltuuko tuotettu aineisto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käyttöön sekä pohdittiin, miten menetelmää voisi kehittää, soveltuvuuden parantamiseksi.
Aineiston kattavuutta arvioitiin kerättyjen havaintojen määrän avulla ja tarkastelemalla visuaalisesti niiden sijoittumista tutkimusalueella. Soveltuvuutta arviotiin tuotetun aineiston sisäisen laadun kautta. Sisäisen laatua arvioitiin ISO19113 standardin laadun osatekijöiden sekä täsmällisyyden ja väestö- ja liikennemäärän aiheuttaman mahdollisen vinouman kautta. Aineiston soveltuvuutta arvioitiin tarkastelemalla, miten hyvin aineiston sisäinen laatu vastaa aineiston käyttäjän aineistolle asettamia laadullisia vaatimuksia. Menetelmän kehittämistä pohdittiin soveltuvuutta heikentävien laadun osatekijöiden kautta. Menetelmiä laadun parantamiselle haettiin aiemmista tutkimuksista.
Menetelmällä onnistuttiin tuottamaan edustava aineisto. Sisäisen laadun osatekijöiden arviointi osoittautui haasteelliseksi ja suurinta osaa osatekijöistä ei pystytty arvioimaan tai arviointi onnistui puutteellisesti. Sisäisen laadun epävarmuuksista huolimatta, aineisto koettiin käyttäjän puolelta osittain soveltuvaksi. Merkittävimpiä soveltuvuutta heikentäviä laadun osatekijöitä olivat luokittelun oikeellisuus, aineiston täydellisyys sekä absoluuttinen tarkkuus. Kahden ensin mainitun osatekijän laatua pystyttäisiin parantamaan ohjeistuksen lisäämisellä, kyselystä aktiivisemmin ja kohdentavammin tiedottamalla sekä mahdollistamalla kuvan liittäminen ja merkintöjen vertaisarviointi. Absoluuttista tarkkuutta ei pysytät parantamaan, muutamatta menetelmää ja sen tuottamaa aineistoa huomattavasti. Invasive alien species are one of the most significant threats to biodiversity. In Finland, one species classified as an invasive alien species is the Lupinus polyphyllus, which thrives along roadsides and has been observed to reduce species richness in areas it invades. It poses a particular threat to meadow vegetation.
Lupinus polyphyllus has established its position in Finnish nature, which is why it can no longer be totally eradicated. However, targeted control measures could minimize the harm caused by Lupinus polyhpyllus to biodiversity. To target control resources as effectively as possible against the most harmful occurrences, comprehensive data on its occurrences is needed.
One option for producing comprehensive data is to utilize PPGIS. In PPGIS, non-GIS professionals are involved in the production of spatial data. The method is cost-effective and can be used to produce comprehensive data, from large areas, relatively quickly.
The aim of the study was to develop a map-based survey that utilizes participatory spatial data. The survey was used to map roadside Lupinus polyphyllus occurrences in the administrative area of the Southwest Finland’s Centre for Economic Development, Transport and the Environment, as comprehensively as possible, over the course of summer 2023. The effectiveness of the method was assessed by determining whether it succeeded in producing regionally representative data and whether the data produced was suitable for use by the Southwest Finland ELY Centre. In addition, consideration was given to how the method could be developed to improve its suitability.
The representativeness of the data was assessed by the number of observations collected and by visually examining their location in the study area. The suitability was assessed through the internal quality of the data produced. The internal quality was assessed through the quality elements of the ISO19113 standard, as well as precision and possible bias caused by population and traffic volume. The suitability of the data was assessed by examining how well the internal quality of the data meets the qualitative requirements set for the data by the data user. The development of the method was considered through the quality elements that weaken suitability. Methods for improving quality were sought from previous studies.
The method succeeded in producing representative data. The assessment of the internal quality components proved to be challenging and most of the components could not be assessed or were assessed incompletely. Despite the uncertainties in the internal quality, the data was considered partially suitable by the user. The most significant quality components that weakened suitability were the correctness of the classification, the completeness of the data and the absolute accuracy. The quality of the first two components could be improved by adding instructions, by providing more active and targeted information about the survey and by enabling the attachment of images and peer review of the annotations. Absolute accuracy cannot be improved without significantly modifying the method and the data it produces.
Lupiini on vakiinnuttanut asemansa Suomen luonnossa, jonka vuoksi sitä ei enää pysty hävittämään. Kohdennettujen torjuntojen avulla voitaisiin kuitenkin minimoida lupiinin luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamia haittoja. Jotta torjuntaresurssit voitaisiin kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti haitallisimpiin esiintymiin, tarvitaan mahdollisimman kattava aineisto lupiiniesiintymistä.
Yksi vaihtoehto kattavan aineiston tuottamiseksi, on osallistavan paikkatiedon hyödyntäminen. Osallistavassa paikkatiedossa ei-paikkatietoammattilaisia osallistetaan paikkatiedon tuottamisessa. Menetelmä on kustannustehokas ja sen avulla voidaan tuottaa kattavia aineistoja, laajoilta alueilta, suhteellisen nopeasti.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää osallistavaan paikkatietoon pohjautuva verkkopohjainen karttakysely, jonka avulla kartoitetaan Varsinais-Suomen elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintoalueen tienvarsien lupiiniesiintymiä, mahdollisimman kattavasti, yhden kesän aikana. Menetelmän toimivuutta arvioitiin selvittämällä, onnistuttiinko sillä tuottamaan alueellisesti kattava aineisto ja soveltuuko tuotettu aineisto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käyttöön sekä pohdittiin, miten menetelmää voisi kehittää, soveltuvuuden parantamiseksi.
Aineiston kattavuutta arvioitiin kerättyjen havaintojen määrän avulla ja tarkastelemalla visuaalisesti niiden sijoittumista tutkimusalueella. Soveltuvuutta arviotiin tuotetun aineiston sisäisen laadun kautta. Sisäisen laatua arvioitiin ISO19113 standardin laadun osatekijöiden sekä täsmällisyyden ja väestö- ja liikennemäärän aiheuttaman mahdollisen vinouman kautta. Aineiston soveltuvuutta arvioitiin tarkastelemalla, miten hyvin aineiston sisäinen laatu vastaa aineiston käyttäjän aineistolle asettamia laadullisia vaatimuksia. Menetelmän kehittämistä pohdittiin soveltuvuutta heikentävien laadun osatekijöiden kautta. Menetelmiä laadun parantamiselle haettiin aiemmista tutkimuksista.
Menetelmällä onnistuttiin tuottamaan edustava aineisto. Sisäisen laadun osatekijöiden arviointi osoittautui haasteelliseksi ja suurinta osaa osatekijöistä ei pystytty arvioimaan tai arviointi onnistui puutteellisesti. Sisäisen laadun epävarmuuksista huolimatta, aineisto koettiin käyttäjän puolelta osittain soveltuvaksi. Merkittävimpiä soveltuvuutta heikentäviä laadun osatekijöitä olivat luokittelun oikeellisuus, aineiston täydellisyys sekä absoluuttinen tarkkuus. Kahden ensin mainitun osatekijän laatua pystyttäisiin parantamaan ohjeistuksen lisäämisellä, kyselystä aktiivisemmin ja kohdentavammin tiedottamalla sekä mahdollistamalla kuvan liittäminen ja merkintöjen vertaisarviointi. Absoluuttista tarkkuutta ei pysytät parantamaan, muutamatta menetelmää ja sen tuottamaa aineistoa huomattavasti.
Lupinus polyphyllus has established its position in Finnish nature, which is why it can no longer be totally eradicated. However, targeted control measures could minimize the harm caused by Lupinus polyhpyllus to biodiversity. To target control resources as effectively as possible against the most harmful occurrences, comprehensive data on its occurrences is needed.
One option for producing comprehensive data is to utilize PPGIS. In PPGIS, non-GIS professionals are involved in the production of spatial data. The method is cost-effective and can be used to produce comprehensive data, from large areas, relatively quickly.
The aim of the study was to develop a map-based survey that utilizes participatory spatial data. The survey was used to map roadside Lupinus polyphyllus occurrences in the administrative area of the Southwest Finland’s Centre for Economic Development, Transport and the Environment, as comprehensively as possible, over the course of summer 2023. The effectiveness of the method was assessed by determining whether it succeeded in producing regionally representative data and whether the data produced was suitable for use by the Southwest Finland ELY Centre. In addition, consideration was given to how the method could be developed to improve its suitability.
The representativeness of the data was assessed by the number of observations collected and by visually examining their location in the study area. The suitability was assessed through the internal quality of the data produced. The internal quality was assessed through the quality elements of the ISO19113 standard, as well as precision and possible bias caused by population and traffic volume. The suitability of the data was assessed by examining how well the internal quality of the data meets the qualitative requirements set for the data by the data user. The development of the method was considered through the quality elements that weaken suitability. Methods for improving quality were sought from previous studies.
The method succeeded in producing representative data. The assessment of the internal quality components proved to be challenging and most of the components could not be assessed or were assessed incompletely. Despite the uncertainties in the internal quality, the data was considered partially suitable by the user. The most significant quality components that weakened suitability were the correctness of the classification, the completeness of the data and the absolute accuracy. The quality of the first two components could be improved by adding instructions, by providing more active and targeted information about the survey and by enabling the attachment of images and peer review of the annotations. Absolute accuracy cannot be improved without significantly modifying the method and the data it produces.