Psykologisen turvallisuuden negatiiviset seuraukset
Rosenlund, Miia (2025-06-02)
Psykologisen turvallisuuden negatiiviset seuraukset
Rosenlund, Miia
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368218
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368218
Tiivistelmä
Psykologinen turvallisuus on viime vuosina noussut keskeiseksi käsitteeksi työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Sen on todettu edistävän muun muassa oppimista, innovaatiota ja yhteistyötä. Aiempi tutkimus on painottunut ilmiön positiivisiin vaikutuksiin, mutta siihen liittyviä riskejä tai kielteisiä vaikutuksia on tutkittu vain vähän. Tämän laadullisen pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella psykologisen turvallisuuden varjopuolia ja selvittää, millaisia negatiivisia seurauksia psykologisesta turvallisuudesta voi aiheutua. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka suunnattiin henkilöstöalalla työskenteleville ammattilaisille. Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä. Vastaajamäärä jäi vähäiseksi, mikä rajoittaa tutkimuksen yleistettävyyttä, mutta ei laadullisen tutkimuksen luonteen mukaisesti heikennä sen arvoa ilmiön syvällisen tarkastelun välineenä. Pienestä vastaajamäärästä huolimatta aineisto nosti esiin kiinnostavia havaintoja ja uusia näkökulmia, erityisesti kyselyn avoimista vastauksista. Aineistosta nousi esiin muun muassa mukavuudenhalun, vastuuttomuuden ja kehityksen pysähtymisen riskejä tilanteissa, joissa psykologinen turvallisuus ymmärretään väärin tai sitä ei osata ylläpitää tasapainoisesti. Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että psykologisella turvallisuudella voi todellakin olla myös kielteisiä seurauksia. Se voi kääntyä itseään vastaan erityisesti silloin, kun se ymmärretään väärin tai sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi liiallinen mukavuudenhalu, vastuun vältteleminen tai epäselvät odotukset voivat juurtua työyhteisöihin, jolloin psykologinen turvallisuus ymmärretään pelkästään ilmapiirin pehmeytenä. Tällöin saatetaan välttää vaikeita keskusteluja tai kehityskohteiden esille nostamista, mikä voi heikentää niin yksilöiden kuin organisaationkin kehittymistä. Tulokset osoittavat, että psykologista turvallisuutta ei voida pitää automaattisesti vain positiivisena tai ongelmattomana ilmiönä. Käsitteen kompleksisuus ja sen käytännön tulkinnat korostavat tarvetta kriittiselle tarkastelulle ja tietoiselle soveltamiselle. Tutkimuksen avulla heräteltiin keskustelua siitä, miten tärkeää on tunnistaa myös hyvänä pidettyjen työelämäilmiöiden mahdollisia varjopuolia. Vaikka tutkimus oli rajattu ja aineisto suppea, aihe avaa mahdollisuuksia jatkotutkimukselle ja käytännön työelämän kehittämiselle.