Hengityksestä huutoon ja harmoniasta hiljaisuuteen : äänimaailma ja musiikki sodan kauhujen välittäjänä elokuvassa All Quiet on the Western Front (2022)
Haapalainen, Jonne (2025-06-10)
Hengityksestä huutoon ja harmoniasta hiljaisuuteen : äänimaailma ja musiikki sodan kauhujen välittäjänä elokuvassa All Quiet on the Western Front (2022)
Haapalainen, Jonne
(10.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368230
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061368230
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan elokuvan All Quiet on the Western Front (2022) äänimaailmaa ja musiikkia sodan kokemuksellisuuden välittäjänä. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti ne äänelliset ja musiikilliset elementit, jotka ilmentävät sodan kauhuja sekä sotilaiden sisäistä tuskaa. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten elokuvan äänimaailma voi herättää katsojassa affektiivisia ja ruumiillisia reaktioita sekä vahvistaa auditiivisen kerronnan affektiivista, emotionaalista ja ruumiillista vaikutusta.
Tutkimus on laadullinen ja metodologisesti se nojaa audiovisuaaliseen analyysiin, lähiluentaan, funktioanalyysiin sekä integroituun ääniraita-analyysiin. Analyysi rajoittuu rintamalle sijoittuviin kohtauksiin, joissa ääni ja musiikki rakentavat sodan kaoottista ja ahdistavaa ilmapiiriä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimivat Michel Chionin ja Anahid Kassabianin näkemykset äänen ja kuvan suhteesta, Susanna Välimäen näkemykset musiikin ja äänen roolista sotaelokuvissa, Anu Juvan näkemykset musiikin tehtävistä elokuvassa sekä Laura Marksin ajatukset affektiivisuudesta ja kehollisuudesta osana elokuvan katsomisprosessia.
Elokuvan analyysi osoittaa, että musiikilla ja äänellä on keskeinen rooli sodan kauhujen välittymisessä. Musiikki ja äänet eivät vain tue narratiivia, vaan ne tuovat esiin sodan kylmän ja kuolemanläheisen ilmapiirin sekä järjettömyyden. Äänet eivät kuitenkaan yksin kanna sodan kauhujen välittymistä, vaan vaikutus syntyy äänen ja kuvallisen kerronnan vuorovaikutuksesta. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että musiikki ja äänimaailma vahvistavat elokuvan tematiikkaa, mutta eivät toimi erillisinä kerronnallisina tekijöinä.
Tutkimus on laadullinen ja metodologisesti se nojaa audiovisuaaliseen analyysiin, lähiluentaan, funktioanalyysiin sekä integroituun ääniraita-analyysiin. Analyysi rajoittuu rintamalle sijoittuviin kohtauksiin, joissa ääni ja musiikki rakentavat sodan kaoottista ja ahdistavaa ilmapiiriä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimivat Michel Chionin ja Anahid Kassabianin näkemykset äänen ja kuvan suhteesta, Susanna Välimäen näkemykset musiikin ja äänen roolista sotaelokuvissa, Anu Juvan näkemykset musiikin tehtävistä elokuvassa sekä Laura Marksin ajatukset affektiivisuudesta ja kehollisuudesta osana elokuvan katsomisprosessia.
Elokuvan analyysi osoittaa, että musiikilla ja äänellä on keskeinen rooli sodan kauhujen välittymisessä. Musiikki ja äänet eivät vain tue narratiivia, vaan ne tuovat esiin sodan kylmän ja kuolemanläheisen ilmapiirin sekä järjettömyyden. Äänet eivät kuitenkaan yksin kanna sodan kauhujen välittymistä, vaan vaikutus syntyy äänen ja kuvallisen kerronnan vuorovaikutuksesta. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että musiikki ja äänimaailma vahvistavat elokuvan tematiikkaa, mutta eivät toimi erillisinä kerronnallisina tekijöinä.